”Tiimiakatemia – kuinka kasvaa tiimivalmentajaksi”, kirja on jo painossa!

Hakuvideo toimii: Batletim esiintyy Yläkaupungin Yössä lauantaina 27.5.2023

Yli 300 artistia ja bändiä haki esiintyjäpestiä Yläkaupungin Yöhön. Niin haki myös Batletim, ja tuli valituksi! Hakuvideo toimii!!

Batletimin hakuvideo Yläkaupungin Yöhön 2023

Viidennen painoksen partaalla

Tämän kirjan nimi oli aikaisemmin Ei enää koskaan yksin – teen ja opin tiimissä.

Se oli naseva nimi, joka herätti tunteita ja jäi monen mieleen. Olen kuitenkin valmis vaihtamaan kanteen otsikoksi Tiimiakatemia – kuinka kasvaa tiimivalmentajaksi. Nimen vaihtamiselle on kaksi merkittävää syytä. Ensimmäinen on se, että Tiimiakatemia täytti vuonna 2023 kokonaista 30 vuotta, Tämän kirjan ydinsisältö ja -tarinat ovat peräisin sieltä, ja tälle on syytä antaa arvoa. Toiseksi ensimmäinen tiimitoimintaa käsittelevä kirjani on nimeltään Tiimiakatemia – kuinka kasvaa tiimiryrittäjäksi. Nämä kaksi kirjaa täydentävät toisiaan varsin hienolla tavalla: viimeksi mainittu kertoo tiimeistä tiimiläisen, ensiksi mainittu tiimivalmentajan näkökulmasta. 

Uuden nimen käyttöönottoa puoltaa myös se, että tämä on uudistettu painos. Kirja on selkeyden vuoksi jaettu kolmeen eri osaan: I Tarina, II Työkalu ja ideat tiimivalmentaja työhön ja III Tiimivalmentajan pelikortit. Uusi jaottelu on tuonut kirjaan selkeyttä ja parantanut siten luettavuutta. Olen tulokseen todella tyytyväinen.

Tämän kirjan sanoma on edelleen tuore. Tiimit ovat erinomainen tapa tehdä työtä ja saavuttaa kunnianhimoisia tavoitteita. Yhdessä olemme enemmän ja pääsemme tuloksiin, joista yksin toimien voisimme vain haaveilla.

Kirjan tarinassa mukana olleet henkilöt ovat siirtyneet ovat jo vuosia sitten siirtyneet työelämään ja tuntuvat pärjäävän hyvin. Heillä on ainutlaatuinen taito toimia tiimissä ja saada asioita tapahtumaan. Vieraan palvelukseen työllistyneet saattavat kuitenkin hämmästellä perinteisten yritysten vanhoillista nihkeyttä ja johtamistapaa. Osa porukasta on ryhtynyt yrittäjiksi. Heillä on vapaus, mutta myös vastuu omasta työstään ja menestymisestään.  Se innostaa.

Ei enää koskaan yksin,  sillä tiimissä tekeminen ja oppiminen on hauskempaa ja tehokkaampaa.

Tietojen ja taitojen lisäksi kehitytään hyviksi tiimipelaajiksi, opitaan ymmärtämään erilaisuutta, sietämään kaaosta ja tekemään asioita yhdessä. Mitään suurta ei voi saavuttaa yksin. Tähän uskovat myös kirjan nuoret opiskelijat, joiden perustama tiimi toimii Tiimiakatemialla.

Tämä kirja tarjoaa sinulle mahdollisuuden seurata epämääräisen ryhmän kehittymistä aidoksi tiimiksi. Vuoden pituisella matkalla koetaan ilon ja masennuksen hetkiä. Kasvukivut vaivaavat ja eteen tuleviin ongelmiin etsitään epätoivoisesti ratkaisuja.

Lopulta syntyvät yhteiset pelisäännöt ja tavoitteet, joihin jokainen pystyy sitoutumaan. Tiimi löytää vuorensa, jolle kiivetä.

Tarinan kertoja on kokenut tiimivalmentaja, joka houkuttelee apuvalmentajakseen kokemattoman Tom Tirkkosen. Mestarin ja oppipojan välinen dialogi auttaa sinua ymmärtämään, miten tiimitoiminta saadaan käyntiin ja oppimisen arkkitehtuuri rakennetaan.

Sinulle selviää tiimivalmennuksen salat. Kirja sisältää paljon aiheeseen liittyviä teorioita ja mallinnuksia. Niiden avulla pystyt hahmottelemaan oman tiimioppimisen pelikentän. Jos mielikuvitus ei tähän riitä, tarjolla on myös valmis TEOT eli Teen ja Opin Tiimissä – rautalankamallin.

Kirja on oiva innostuksen lähde uutta etsiville opettajille, yritysjohtajille ja tiimin vetäjille. Kirja pohjautuu suurimmaksi osaksi tositapahtumiin. Sivuilla seikkailevilla valmentajilla ja tiimiläisillä on elävät esikuvansa, mutta kaikkien nimet on kuitenkin muutettu.

Millainen on hyvä valmentaja

HYVÄ VALMENTAJA (Ote kirjastani ”Ei enää koskaa yksin – teen ja opin tiimissä”, uusittu painos ilmestyy maaliskuussa)

Olen päättänyt, että jokaisen treenikerran jälkeen käymme tapahtuman läpi Tirkkosen kanssa. Hän on nyt hieman hämmentynyt: 

— Mitä me oikein saimme aikaan, siis mitä konkreettista? Eikö tuo ollut sellaista jauhamista, jolla ei ollut mitään päämäärää. Jos vertaan meitä esimerkiksi oikeaan urheilujoukkueeseen, niin eihän me harjoiteltu mitään. Treeneissä oikeat urheilijat kehittävät taitoja, kestävyyttä ja ruumiin hallintaa. Ja koulun oppitunneille opettaja rakentaa sisällön ja rungon, jonka mukaan siellä edetään, hän vastaa oppimisesta.

Tirkkonen on aivan oikeassa, me emme harjoittaneet ruumiinkulttuuria, mutta sielu sai treeniä.

— Nuo olivat kuule tärkeät treenit, sanon vakuuttuneena. Yritimme virittää ihmisiä niin kuin soittimia, he ovat herkkiä kapistuksia. Nyt ainakin kuulimme, millainen ääni jokaisesta lähtee ja millaisella soinnilla. Meidän on valmentajina saatava tiimi soittamaan yhteistä sävelmää.  Etkö huomaa, kuinka pikku hiljaa rakennamme toiminnalle puitteet ja sisällön.

Tom puistelee päätään ja ihmettelee ääneen, mikä hänen tehtävänsä tässä prosessissa oikein on. Millainen on hyvä valmentaja, jos hän ei voi olla opettaja eikä johtaja?  Sanon, että aluksi riittää lämmin olemus, että on sellainen ihminen, jota on helppo lähestyä. Pitää olla luonteva ja läsnäoleva, mutta omata myös ripaus aitoa auktoriteettia. 

Sinulla pitää olla sosiaalisia taitoja Tirkkonen, ja sinun pitää olla uskottava ja luotettava äijä. Valmennus on kummallisuuksia täynnä. Vaikka hiot ryhmän yhteen ja saat sen hyvin ohjaksiin, et silti voi olla johtaja ja dominoiva aikuinen. Tee kaikki epäsuorasti: aktivoi tiimiläiset ajattelemaan itse ja hyödynnä heidän ajatuksiaan. Kyseenalaista, sillä nuorilla on pinttyneitä käsityksiä ja vahingollisia mielenmalleja. Auta heitä rikkomaan ne ja rohkaise porukka tekemään enemmän kuin he uskovat kykenevänsä.

Paiskaan kämmentä Tirkkosta olalle ja kysyn, onko hänellä rohkeutta puolustaa sitä, mikä on oikein. Mielestäni on oikein, että nuorille annetaan mahdollisuus kehittyä omiin mittoihinsa. Ei valmentajan tehtävänä ole arvostella ja pitää kuria vaan kehittää taito havaita ja ratkaista tiimiläisten ongelmia.

— Eikö tuo aloituskierros ollutkin hyvä. Pääsimme heti selville porukan tilasta ja mitä ongelmia ja haasteita sieltä löytyy. Sinun pitää oppia lukemaan peliä, etsimään totuutta sanojen takaa. Kuuntele ja ihmettele, miksi joku sanoo juuri noin. Mitä hän sillä tarkoitti? Dialogi tuo esiin asioita, joiden taakse sinun pitää päästä, että voisit esittää, ei mielipiteitä eikä vastauksia, vaan oikeita kysymyksiä!

— Oikeita kysymyksiä? Tirkkonen ihmettelee. Kyllä valmentajalla pitää olla vastauksiakin ja organisointikykyä, tiimi tarvitsee toimintaa varten tilat ja kalusteet, ja kai jotain hallinnollisiakin asioita on hoidettava. Olen yrittänyt olla innostava esimerkki. Vaikka stressi iskisi päälle, on silti jaksettava, en voi ensimmäisenä luovuttaa. Ja sitten sanon sinulle, että valmentajan eli sinun on opittava esittämään monimutkaiset asiat selkeästi ja yksinkertaisesti, mutta ei sillä tavalla kuin pikkulapselle tai nallelle.

— Aivan, olet oikeassa. Ehkä innostuin hieman filosofoimaan. Dialoginalle on minusta hyvä keksintö, ja seuraavat treenit aloitamme formulakisoilla. Toista autoa ajaa Upponalle, toista Sankarikoira Pötkö.

Tirkkonen tuhahtaa epätoivoisena: — Mihin ihmeeseen olen ryhtynyt?!

— Tirkkonen, voit suhtautua tiimiisi monella tavalla. Voit esiintyä arvostelevana valmentajana, joka määräilee ja käyttää sanoja  “pitäisi”, “täytyy” ja “ei saa”, tai voit olla hoivaava valmentaja, joka ehdottaa, tyynnyttää ja huolehtii tiimiläisistä. Minä sanoisin, että tällä hetkellä suhtaudut tiimin niin kuin aikuinen: yrität olla objektiivinen, rationaalinen ja looginen. Ei siinä mitään pahaa ole, mutta sydän pitää ottaa mukaan. Itselläni on ongelmana se, että olen välillä vähän liiankin luonnonlapsi eli leikkisä, luova ja elämästä nautiskeleva. Tämä valmennustyyli ärsyttää aika monia, mutta parempihan se on kuin mukautuva valmentaja, joka esittää vihaista, kapinoivaa ja epävarmaa. Hyvä ystävä, varo tuota viimeistä valmennustyyliä, siitä ei seuraa mitään hyvää. Ja muista seuraavat valmentajalle kuuluvat tärkeät tehtävät:

  • luo turvallinen ympäristö,
  • auta mikäli keskustelu ei kulje,
  • tee sadonkorjuuta (taltioi) ja
  • esitä oikeita kysymyksiä.

Tiimiakatemia ja pelillistäminen I osa

Musiikki: Kea, laulusolistina Hanne-Mari Miskala (os. Virta)

Valitettavasti videoiden taso ei ole huippukorkea, mutta tarinaa kerron suurella sydämellä ja innolla. Toivottavasti oheen liitetyt mallinnukset auttavat ymmärtämistä. Voit antaa palautetta sähköpostilla lehtotim@gmail.com

Vidoon liittyvät mallit:

Katso kaikki jaksot täältä: https://tiimivalmentaja.com/tiimiakatemia-ja-pelillistaminen/

Innovointi opetusalalla – mielenkiintoinen haaste

(Artikkeli perustuu seuraavaan nettiaineistoon:  https://nvl.org/content/innovointi-koulutus-ja-opetusalalla-helppoa-maaritella-vaikeaa-toteuttaa)

Kari Olstad, Fleksibel utdanning Norge, vanhempi neuvonantaja on viime vuosina ollut mukana Open Innovation Lab of Norway (OIL) -nimisessä innovaatiolaboratoriossa, johon kuuluu suuria elinkeinoelämän vaikuttajia ja innovaatioyhteisöjä. 

OIL:n tavoitteena on ”koota yhteen fiksuja ihmisiä, hyviä työkaluja ja innovatiivisia ideoita paremman tulevaisuuden hyväksi.” 

(Olin aikaisemmin töissä Jyväskylän Tiimiakatemialla. Vuosia toivoimme että omat ja omanlaisemme pääsykokeet palaisivat elämäämme, ja niin sitten vihdoin kävi!) Norjassakin on etsitty uusia tapoja rekrytoida opintoihin ihmisiä, joilla on oppimistarpeita ja jotka kuitenkin epäröivät hakeutua opiskelemaan. Koulutuksen tarjoajat ja kaupalliset toimijat yrittävät houkutella opiskelijoita ja kurssilaisia hienosti muotoilluilla mainosteksteillä. Ehkäpä parempi esimerkki innovatiivisuudesta on kuitenkin Finnmarkin läänissä toteutettu järjestely: 

Finnmarkissa nuoret, joilla ei ole toisen asteen oppilaitosta kohtuullisen välimatkan päässä, voivat suorittaa ammattikoulun ensimmäisen vuoden kotipaikkakunnallaan. 

Joka toinen viikko opiskellaan verkossa, joka toinen viikko ollaan työharjoittelussa. Ilman tätä järjestelyä paljon useampi jättäisi hakeutumatta toisen asteen koulutukseen. Ei huono idea mielestäni.

Kahootista on minullakin jonkin verran kokemusta, mutta en tiennyt, että se on norjalaisten keksimä…

Tätä alustaa käytetään paljon opetustilanteissa. Sillä voidaan luoda yksinkertaisia oppimispelejä ja visailuja. Kokemukseni mukaan ne on syytä laatia huolella, ja tehdä vaivaa säästämättä taustatiedon hankkimistyötä. Kun Kahoot-työkalua käytetään ”tosissaan”, voidaan sen avulla tutustua vieraisiinkin aiheisiin, omaksua tietoa ja vahvistaa tietopohjaa. Palaute siitä, onko vastaus oikein vai väärin tulee välittömästi.

Jos keksit mielestäsi mainion idean, miten oppimista ja koulua voisi sen avulla kehittää, on syytä ryhtyä toimeen: tee siitä ”Lapsellinen Prototyyppi” (Topaasia LÄN-korttipakka): 

Kokeile ideasi toimivuutta rakentamalla siitä prototyyppi, joka auttaa sinua ja muita ymmärtämään mistä ideassa on kyse.

Olstad oli mukana Trondheimin oppimisfestivaaleilla pyöreän pöydän keskustelussa, jossa kysyttiin, onko koulutusalan innovointi mahdollista ilman, että samalla tehdään kokeita opiskelijoiden oppimistuloksilla. Keskustelussa tultiin siihen lopputulokseen, että myös innovoinnista ja kehitystyöstä luopuminen on opiskelijoiden käyttämistä koekaniineina. 

Kokemukseni mukaan todellisia opetusalan innovaatioita ei voi syntyä ilman rohkeita kokeiluita. 

Miten olisi käynyt, jos Tiimiakatemian perustaja Johannes Partanen olisi jättänyt lukuisiin muistikirjoihinsa raapustamat mallinnukset uudenlaisesta oppimisyhteisöstä vain paperille ja kertonut niistä futuristisia tarinoitaan. Olisi siinä jäänyt Tiimiakatemia syntymättä!

Opi norjankieltä YouTubessa

Karense Foslien on saavuttanut menestystä opettamalla norjan kieltä YouTubessa. Hänen YouTube-videoillaan on pian 60 000 seuraajaa ja podcasteilla 20 000. Onko hänen menestyksensä taustalla älykäs innovaatio?

Karense jakaa tuhansille ihmisille lyhyitä, yksinkertaisia ja hyödyllisiä videoita sekä podcasteja, joissa käydään läpi norjan kielen ilmiöitä. Kurssilaiset saavat videoiden ja podcastien lisäksi tiiviiseen tahtiin viestejä, joilla heidän edistymistään seurataan. Juuri tiivis seuranta on Foslienin mukaan tärkeää, jotta opiskeluvauhti pysyy yllä. Norjan opiskelu käy melkein kokopäivätyöstä, hän toteaa.

Kuka tekee vihdoinkin sen metodisen innovaation, joka yhdistää on-ja off-line oppimisen toisiinsa tehokkaalla ja saumattomalla tavalla?

Letim – muistatko, että kaikki alkoi työnantajan sähköposti-osoitteesta?

Joskus sattuma ottaa vallan elämästä, ja antaa sille uusia vivahteita. Näin kävi minullekin, kun vuonna 2002, eli runsas 20 vuotta sitten, uusi työnantajani antoi minun käyttöön sähköpostiosoitteen letim@jamk.fi

Siitä alkaen olen saanut iloita lempinimestäni ”Letim”. Nimenä se on lempeä, pehmeä ja hieman herkkäkin, sointuu mukavasti kielen päällä. Vuosien varrella olen etsinyt nimen merkityksiä, ja olen löytänyt ainakin yhden:

Letim on serbiaa ja tarkoittaa ”Minä lennän”.

Enää ei tuo mysteerinen minulle lempinimen antanut sähköpostiosoite toimi. Tiimiakatemialta sain sen silti mukaani, ja se kulkee toivottavasti matkassani pitkään. Nimen alkuperää etsiessäni törmäsin Youtubessa muutamaan musavideoon, jotka olivat saaneet nimeni, mm. artikkelin alussa esiintyvä serbialaisbändi Evolucija, jonka levytyshistoriassa kerrotaan seuraavaa:

In 2012 Dragisa and Vocalist Ilana moved to Serbia. They recorded the second album ”Igra Pocinje” (”the game begins”) in Serbian language, which was released in 2016. To three songs of this album music videos had been produced and published: ”Letim” (”I am flying”) 2015.

Sattuma voi muuttaa elämää ja antaa mukavan lempinimen.

Katrinas tyttöbändi on myös ansiokkaasti ja hyvällä mielellä kutsunut minua nimeltä. Siitäkin olen kiitollinen.

Myrskyinen LÄN Puulavedellä – pelastu, jos voit

PITÄISI MELOA SAAREEN…25.-27.8.21

Kun vettä sataa kaatamalla, tuuli yltää myrskylukemiin, etkä ole koskaan melonut – niin silloin tulee hätä ja kiire saaren turvaan.

1. PASSION: IT WILL GIVE YOU CONFIDENCE AND THE COURAGE TO PROCEED

Tiimiakatemian ”Luovuuden ja Innovoinnin”- valmennusohjelman 2. kerta järjestettiin melonnan merkeissä. Olen jo kauan ollut Puulaveden ystävä. Se tarjoaa ainutlaatuisen melontaympäristön lukuisine saarineen ja sokkeloineen. Ei muuta kuin matkaan, vaikka olosuhteet eivät suosineet. Olisi ehkä kannattanut jäädä kotiin….

Seikkailupedagogiikkaan kuuluu kaaos, epävarmuus ja luova ongelmanratkaisu

2. CHALLENGE: IT WILL SERVE AS A GUIDE DURING YOUR INNOVATION

Onko tarkoitus hoitaa koko homma valmiiksi: osanottajan ei tarvitse muuta kuin istua kajakkiin ja meloa. Saunat ja kämpät valmiiksi lämmitetty, keitto liedellä nautittavaksi. Ei se näin mene! On järjestettävä riemullisia haasteita. Ilmoja ei voi tilata, mutta kajakkeja voi tilata liian vähän.

Tavarat eivät välttämättä mahdu kyytiin ja jäävät rannalle odottamaan hakijaansa. Ja hakijaa odottavat myös ne, joille ei riittänyt kajakkeja. Haluamme kaikki päästä Iso-Säkkisalon kämpälle, jonka olemme vuokranneet kahdeksi vuorokaudeksi käyttöömme.

Ajattelimme, että kelit voisivat olla jopa helteiset

Tuulee 8-10 m/s, sataa kaatamalla, +10 astetta

3. URGENCY: IT WILL CREATE MOMENTUM FOR YOUR INNOVATION PROJECT

Keskiviikko 25.8.2021

12:00 Saavuimme Väisälänsaaren pienvenesatamaan. Arvelin, että kaikki ei tule menemään ihan nappiin. Kahdelta tiimiläiseltä puuttui kajakkipaikka, porukka oli pakannut tavaransa isoihin jätesäkkeihin – ja tavaraa oli liikaa!

14:00 Keli jatkuu myrskyisenä. Seisomme Taipaleenlahden lähtösatamassa valmentajakollegan ja kahden tiimiläisen kanssa. Laiturilla makaa kuusi säkillistä tavaraa ilman kuljetusta. Pääosa porukasta on häipynyt ulapalle. Saareen ei voi kävellä ellei ole korkeamman taitoja.

16:00 Olemme kollegan kanssa Iso-Säkkisalon venesatamassa. Siellä on kolme säkillistä tavaraa, jotka pari kaveria on tuonut inkkarilla. Sataa ja myrskyää. Ulapalla kohtaamme nuo kaverit, jotka ovat menossa hakemaan lisää tavaroita. Kaksikkokajakilla yksi tiimiläinen meloo hakemaan kaveria lähtösatamasta.

18:00 Valmentajakollega lähtee hakemaan soutuveneellä (joka löytyi saaresta) viimeistä ”mohikaania” lähtösatamasta. Myrsky ei hellitä, ja soutuvene pyörii välillä ympyrää. Samaan aikaan kaksi tiimiläistä lähtee hakemaan kottikärrykyydillä tavaroitaan Iso-Säkkisalon venesatamasta.

20:00 Viimeinenkin tiimiläinen saapuu saareen ja kämpälle soutuvenekyydillä. On kulunut kahdeksan tuntia. Olemme onnellisia, me onnistuimme!

Kun kamina hehkuu tuvassa, ja saunaankin pääsee

4. TEAMWORK: IT WILL LEAD TO BETTER RESULTS AND GREATER SUPPORT
Iso-Säkkisalon tukkilaiskämpällä

Ihmettelen, kun porukasta ei kuulu jupinaa ja valitusta. Ensimmäinen päivä ei todellakaan mennyt nappiin: logistiikka meni totaalisesti pieleen. Kaksi tiimiläistä odotti seitsemän tuntia kuljetusta saareen. Tavaroiden rahtaaminen ei mennyt ihan mallikkaasti.

Mutta kuitenkin: kaveria ei jätetty, kukaan ei kaatunut hyiseen veteen ja lopulta kaikki pääsivät saunaan ja syömään. Vahvimmat ja taitavimmat ottivat roolin ”pelastajina”, kaikki puhalsivat yhteen hiileen, kukin omien keuhkojensa kapasiteetillä. Tämä oli sittenkin tiimitoimintaa!

Eihän se valmentajat ole tätä edes suunnitelleet kunnolla

5. PLAN: IT WILL SUPPORT YOUR LEADERSHIP AND GIVE CONFIDENCE

Torstai 26.8.2021

On eri asia suunnitella tällaista melontaretkeä turistiryhmille kuin tiimiläisille, jotka osallistuvat ”Luova Älykkyys ja Notkeus” valmennusohjelmaan (aihe siis luovuus ja innovointi). Aamulla valmentajat kuulivat toiminnastaan kritiikkiä: ”valmentajat eivät ole suunnitelleet tätä reissua kunnolla!”

Itse asiassa suunnittelu oli aloitettu jo kuukausia aikaisemmin etsimällä riittävän haasteellinen seikkailuympäristö tiimille. Ja ottamalla riski siitä, että kaikki ei mene aivan suunnitelmien mukaan. Pohtimalla rytmitystä ja aikatauluja, ja luottamalla prosessiin.

Ovatko tiimiläiset somessa vai eksyksissä?

Edellisen päivän ponnistelujen jälkeen on haasteellista saada porukka liikkeelle. Olisi helpompi jäädä tupaan makoilemaan. Valmentajat olivat kuitenkin tutkineet karttoja tarkkaan, ja löytäneet saarelta polkuja ja metsäautoteitä. Ei muuta kuin vaeltamaan Laajalahteen ja takaisin (n. 8km).

Iso_Säkkisalo: polkuja ja metsäautoteitä

Kahden polun risteyksessä valitsin sen polun, jota oli kuljettu vähemmän

6. PREPARATION: VICTORY AWAITS HIM WHO HAS EVERYTHING IN ORDER (Roald Amundsen)

Vaikka Roald kuoli traagisesti etsintäretkellä Huippuvuorten lähellä, painotti hän omissa tutkimusmatkoissaan valmistautumista.

Kuinka paljon kannattaa tehdä ennakkovalmisteluja? Olisiko parempi, että selviytymiseen liittyy tarve keksiä ja oivaltaa, löytää uusia ratkaisuja? Pitäisikö meidän toistaa ja tehdä uudelleen asioita, jotka ovat meille tuttuja ja minimoida riskit epäonnistua?

JanneValmentaja antaa ohjeita synnytystä varten

Jos et tee virheitä, et tee mitään kovinkaan innovatiivisesti

7. PERSEVERANCE: IT WILL TAKE YOU TO WHERE NO MAN HAS GONE BEFORE

Emme olleet kaikki aikaisemmin meloneet tai yöpyneet kämpässä. Tälle seikkailulle olisi ollut kevyempiä vaihtoehtoja. Mutta me valitsimme tämän, vaikka kaikki eivät lähteneet mukaan. On olemassa syitä olla lähtemättä, ja se on ihan OK.

Aivan selvästi mukana matkassa oli monia, jotka ylittivät itsensä ja hyppäsivät epämukavuusalueelle, kaaoksen reunalle. Pelon ja epämukavuuden sietämisen palkkana on ennen kokemattomat elämykset.

Myrskyn jälkeen tuli poutasää!

Sadan kilometrin vaellus alkaa ensimmäisestä askeleesta

8. FOCUS: IT WILL MAINTAIN SPEED AND SHORTEN THE TIME TO MARKET

Tämän retken fokuksena oli oppiminen. Jos tämä fokus katoaa, ei ymmärrä oppivansa. Uskon, että jollekin tämä retki oli ensimmäinen askel uusiutumiseen ja omien rajojen rikkomiseen.

Teimme synnyksen (uuden tiedon tuottaminen) siitä, kuinka rikkoa oman luovuuden ja innovatiivisuuden esteitä. Kuinka heittää pois kivireppu, joka jarruttaa kehittymistä. Matkan fokus oli siinä.

Ankerias malli, joka syntyi synnytyksessä

Man cannot discover new oceans unless he have the courage to lose sight of the shore

9. NEW TECHNOLOGY: IT WILL MAKE YOUR NEW SOLUTION FEASIBLE

Etsimmekö uutta reaali-vai virtuaalimaailmasta? Onko sillä väliä. Molempia maailmoja tarvitaan. On kuitenkin hyvä uskaltaa hylätä välillä kaikki tekniikka, elektroniikka ja konemaailma ja lähteä matkaan ”riisuttuna”. Elää omillaan. Yhdessä.

Me teimme retken yhdessä.

The mind can never break off from the journey

10. EMPATHY

Once you have traveled, the voyage never ends, but is played out o quiver and over again in the quietest chambers.

LÄN, Luova Älykkyys & Notkeus on oppimis-ja elämysmatka. Se eletään uudelleen ja uudelleen elämän eri konteksteissa. Toivottavasti matkasta tulee unohtumaton!

Yö ja nuotiodialogogi

(Lainaukset Gijs van Wulfenin kirjasta: The Innovation Expedition, a visual toolkit to start innovation)

Mitä tiimivalmentajan pitää tietää innovoinnista? Tämä on on loistava teos!

Johanneksen kirja innovoinnistaTämä on uskomattoman hyvä kirja innovoinnista. Jälleen kerran on nostettava hattua Johannes Partaselle. Tähän on koottu valtava määrä innovointiin liittyviä teorioita, tekstejä ja ajatuksia. Kannattaa lukea! 

Johannes Partanen (2019):  Johannes Partanen (2019): Mitä tiimivalmentajan tulee tietää innovoinnista

Yksi hyvä paperi tiimivalmentajan filosofiastani

Valmentajan filosofiani (letim@timolehtonen2020)

Aina en onnistu toteuttamaan filosofiaani niin kuin olen kirjoittanut. Joskus yksinkertaisesti henkiset ja fyysiset voimat ovat sillä tasolla, että kaikki menee nk. toimintojen ylläpitämiseen. Mutta paljon on niitä päiviä, jolloin pystyy ylittämään itsensä ja tiimiläisten odotukset. Päiviä, jolloin voi sanoa olevansa oikeasti tiimivalmentaja.

Alla on video, josta yritin oppia uusia tuoreita asioita.

BoMentiksen Executive Coachit Leni Grünbaum ja Marjo-Riitta Ristikangas suuntaavat huomionsa tällä kertaa valmentavaan tiimin johtamiseen. Webinaarissa Leni ja Marjo-Riitta vastaavat mm. kysymykseen: ”Miksi valmentaa tiimiä?” ja mitä käytännön työkaluja tiimin valmentamisessa olisi hyvä ottaa käyttöön.

Näin minua tiimivalmentajana arvioidaan

Myös he arvioivat minun työtäni. Hyvin siinä kuitenkin kävi!

Valmennusprosessi 1 täppä

  • Tiimivalmentaja osaa kuunnella ja kannustaa. Hän saa meidät innostumaan hyvillä tarinoilla ja loistavilla ideoillaan. 
  • Hän on läsnä treeneissä niin henkisesti kuin fyysisestikin. 
  • Tiimivalmentaja tekee työtään ”positiivisella hengellä”.
  • Hän on perehdyttänyt meidät Tiimiakatemian oppimismetodeihin.
  • Tiimivalmentaja on käynyt kehityskeskustelun jokaisen tiimiläisen kanssa kaksi kertaa vuodessa..

Valmennusprosessi 2 täppä

  • Tiimivalmentaja valmistautuu treeneihin huolella ja saapuu paikalle aina ajoissa.
  • Hän esittelee meille säännöllisesti hyviä teorioita ja malleja, joita voimme hyödyntää tiimiyrittäjinä ja tiimiyrityksessä.
  • Tiimivalmentaja puuttuu rohkeasti asioihin ja haasteisiin, joita tiimi haluaa ”lakaista maton alle”. Hän vaatii toiminnalta läpinäkyvyyttä.
  • Hän auttaa meitä aina tarpeen tullen projekteissa ja asiakashankinnassa.
  • Tiimivalmentaja tuntee tiiminsä ja tiimiläistensä vahvuudet ja heikkoudet.
  • Hän tietää, mitkä ovat tiimin kehitysvaiheet ja osaa valita oman roolinsa tiimivalmentajana kehitysvaiheen mukaan.

Valmennusprosessi 3 täppä

  • Tiimivalmentaja huolehtii meistä jokaisesta ja ottaa vastuun meidän valmistumisestamme/tutkinnon suorittamisesta.
  • Hän tukee meitä ammatillista kehittymistämme ja avaa mielellään omia näkemyksiään meidän tulevasta urapolustamme.
  • Tiimivalmentaja kannustaa meitä ryhtymään yrittäjiksi, jos meillä on bisnesidean siemen, liikeidea tai yrittäjän mieli.

Isä-Matti oli Tellervonkadun uudistusmielinen lähikauppias

Kauppias Matti Lehtosen kuoli lyhyen sairaalajakson jälkeen Palokassa 13.6.2020. Hän oli 91-vuotias, syntynyt Ähtärissä 28.12.1928. Isäni poismeno oli hänen korkeasta iästä huolimatta meille omaisille tapahtuma, jota emme osanneet odottaa.

Matti oli kuusilapsisen perheen kolmanneksi vanhin lapsi. Hän sai viettää varsin onnellisen lapsuuden Ähtärin Mäkikylässä, jossa isoisäni Kustaa Lehtonen pyöritti kyläkauppaa 1930-luvulla. Saimme kuulla tuolta ajalta Matin varsin värikkäitä ja elämänmakuisia muisteluita. Lapselle kaupan elämänpiiri oli varsin kiehtova, ja uskon sillä olleen suuren vaikutuksen isäni ammatinvalintaan. Sodan melskeiden keskellä perhe muutti Jyväskylään ja asettui asumaan Keljoon.

Isäni työura alkoi Osuusteurastamo Itikalla. Ensimmäisenä työnä oli lihan käsittely ja suolaaminen itsenäisyytemme puolesta taistelevalle Suomen armeijalle. Rauhan tultua tehtävät monipuolistuivat. Matti pääsi konttoritöihin ja sieltä opiskelemaan kauppakouluun. Itikka tarjosi vastavalmistuneelle merkantille uusia haasteita. Edessä oli ura myymälänhoitajana niin Suolahdessa kuin Jämsässäkin, joista jälkimmäinen paikka osoittautui varsin tärkeäksi: kaupan ovesta astui Matin elämään tuleva aviovaimo Raija. Vihille mentiin maaliskuu 1955 ja hääkakkua tarjottiin myös oman kaupan avajaisissa heti häiden jälkeen 24.3.1955.

digijalka_sitikka_1
Kauppiaan rouva Raija ja kauppiaan ensimmäinen auto Citroen.

Alkutaival yrittäjänä ei tietenkään ollut helppo. Osa tavarantoimittajista epäili, että tässä Tellervonkadun kauppapaikassa ei kukaan pärjää, eivätkä toimittaneet tavaraa. Asiakkaita piti hankkia soittamalla tutuille ja mainostamalla: ”Vain soitto meille, tuomme tavarat teille.” Pikku hiljaa myynti kasvoi ja kauppa alkoi saada kanta-asiakkaita lähiympäristöstä ja kauempaakin. Kauppiaan polkupyörä vaihtui 60-luvulle tultaessa samalla kadulla sijainneen autokaupan toimittamaan Volvo Duettiin. Myynnin kasvua vauhditti myymälän aktiivinen uudistaminen. Uutta tekniikkaa otettiin aktiivisesti käyttöön ja sekatavaraliike M.I.Lehtonen muuttui pian uusimpien ruotsalaisoppien mukaisesti valintamyymäläksi.

digijalka_jäätelönhaku
Isosiskoni Marjut jäätelöä hakemassa. Myyjät (vasemmalta) Leena Talonen, Kaisu Kankainen ja Saara Kuustie

Isäni oli luonteeltaan määrätietoinen ja uudistusmielinen. Palveluja kehitettiin jatkuvasti, ja 70-luvulla rakennettiin kaupan yhteyteen eineskeittiö, joka saavutti heti suuren suosion. Äitini ryhtyi pian keittiön emännäksi. Kauppiaspariskunta, pitkäaikaiset ja sitoutuneet myyjämme sekä asiakkaamme muodostivat yhdessä pienen ”kyläyhteisön”, jossa toisista huolehdittiin ja jaettiin niin ilot kuin surutkin. Matti-kauppias ansaitsi ammatillista arvostusta ystävällisellä asiakaspalvelulla, lahjomattomilla lihamiestaidoilla ja hyvänä työnantajana. Myyjät viihtyivät työssään, ja useimmat nuorina rouvina kaupassa työnsä aloittaneista jäivät sieltä myös eläkkeelle.

Kauppiaat kohtasivat työssään varsin suuria haasteita. Siksi he kokoontuivat viikottain yhteisen pöydän ääreen jakamaan kokemuksiaan ja etsimään ratkaisuja työn ongelmiin. Lopulta vuonna 1960 päätettiin perustaa yhdistys ajamaan yhteistä asiaa. Syntyi Keski-Suomen Kauppiaat ja Yrittäjät ry, jonka pitkäaikaisena puheenjohtajana isäni toimi. Yhdistys oli yksityisen kauppiaan asialla ja pyrki toiminnallaan parantamaan yrittäjän asemaan yhteiskunnassa. Se järjesti koulutusta ja tarjosi jäsenilleen muun muassa tilitoimistopalveluja.

Valinta Matti Lehtonen
Kauppiaspariskunta kaupan 10-vuotisjuhlissa.

Matilla oli ehdoton mielipide siitä, että tavarantoimittajat ja tukkuliikkeet eivät saa puuttua vähittäiskauppan toimintaan.  Yrittäjällä tulee olla vapaus päättää omista asioistaan. Kauppiaan epäoikeudenmukaista kohtelua ei tule hyväksyä. Siksi hän ei koskaan kuulunut kaupan kilpailuketjuihin. Riippumattomuus toi mukanaan arvostusta, ja suhteen yhteistyökumppaneihin säilyvät vuosien varrella erittäin hyvinä.

Kauppiaan vähäiset vapaa-aikansa isäni käytti mielellään kalastellen Pihlajaveden mökillä ja tehden metsätöitä kotipaikassaan Ähtärissä. Innostus kalastukseen oli syntynyt jo nuorena Keljonlahdella uistinta soudellessa. Kiinnostus urheilua kohtaan säilyi myös läpi koko elämän. Määrätietoinen omasta kunnosta ja terveydestä huolehtiminen kuului normaaliin päiväohjelmaan. Ikäisekseen Matti oli varsin hyvässä kunnossa. Ihmettelimme usein hänen kykyään pysyä kiinni tässä ajassa ja ymmärtää nykymaailman ilmiöitä. Hän luki paljon ja oli innokas keskustelija. Myös lapsenlapset saivat hänestä hyvän juttukaverin ja sparraajan.

Perin isäni kauppiaan ammatin, tai itse asiassa hän perehdytti minut siihen vuosien varrella. Sain jo lapsena tehdä töitä kaupassa. Pussittelin perunoita, täytin hyllyjä ja jaoin mainoslehtisiä lähiseudun taloihin. Kun jalkani ylsivät polkemaan kolmipyöräistä tavarapyörää, huolehdin asiakkaiden kotiinkuljetuksista. 14-vuotiaana olin isän mielestä kyllin kypsä tarttumaan lihaveitseen ja marssimaan lihatiskin taakse. Lihamestari sai kisällin, ja opin paloittelemaan possun-, naudan-, vasikan- ja lampaanruhot anatomisesti oikein valmiiksi patoihin ja pannuihin. Lukioaikoina sain olla tuuraamassa isäni lomia.  Minulla oli huippuvalmentaja, sain vastuuta ja virheitäkin sai tehdä.

Matti_Lehtonen

Tätä kirjoittaessani silmieni edessä välähtelee kaitafilmi vuodelta 1972. Perheemme on lähdössä kauan odotetulle Norjan matkalle. Kaikki muut ovat jo asettuneet uudenkarheaan Volvoon istumaan. Viimeisenä kuvaan astuu isäni tyylikkäässä pikkutakissa, kravatti kaulassa ja kengät kiillotettuna. Suoraryhtisenä ja varmoin askelin, kuten aina. Hänen seurassaa meidän kaikkien oli turvallista matkustaa. Hän oli paras oppaamme ja tukijamme.

Rakkaamme elämänfilmin loputtua meille omaisille jää suuri suru ja ikävä. Aviopuolisoa, isää ja isoisää jäävät kaipaamaan vaimo, kolme lasta, seitsemän lastenlasta ja kaksi lapsenlapsenlasta.

Jussi Galla luki kirjan ja kirjoitti esseen. Otin siitä opikseni

On hyvä pitää tiimiläiset kurissa ja joskus vetää heidät pois suosta

Jussi Galla on tehnyt mainion esseen Jenny Rogerssin kirjasta  “Aikuisoppiminen”. Kirjasta löytyy mainio listaus hyvän oppimisen ohjaajan piirteistä.

1. Lämmin olemus – kyky osoittaa hyväksyntää oppijoille;

2. Sosiaaliset taidot – kyky nivoa ryhmä yhteen ja pitää se ohjaksissa dominoimatta sitä;

3. Epäsuora valmennustyyli, joka aktivoi oppijoita ajattelemaan ja hyödyntämään heidän ajatuksiaan;

4. Organisointikyky: tarvittavat resurssit on varattu ja käytettävissä ja hallinnolliset asiat hoituvat jouhevasti;

5. Taito havaita ja ratkaista oppijoiden ongelmia;

6. Innostuneisuus – esimerkiksi eloisa esiintymistapa, runsas katsekontaktin käyttö, monipuolinen äänenkäyttö;

7. Rohkeus puolustaa sitä, mikä on oikein;

8. Kyky rohkaista riskien ottamiseen silloin, kun tiimiläiset yrittävät kaataa henkilökohtaisia raja-aitojaan;

9. Halu kyseenalaistaa: kyky esittää ajatuksia ja mielipiteitä, jotka rohkaisevat oppijoita tekemään enemmän kuin nämä uskoivat kykenevänsä tekemään

10. Rohkeutta ottaa uudelleen tarkasteluun pinttyneet käsityksensä;

11. Jaksaminen stressin (ja väsymyksen) kohdatessa;

12. Läsnäolevuus – luontevuus ja luontainen auktoriteetti;

13. Taito esittää monimutkaiset asiat selkeästi ja yksinkertaisesti – yksinkertaistamatta kuitenkaan liikaa.

Voi tuota listan pituutta! Kokemuksesta voin sanoa, että siinäpä ne keskeisimmät hyvän valmentajan piirteet.

Konfliktin ratkaisemisen taito tiimissä

Joskus valmentajan pitää vaihtaa asua ja samalla rooliaan tiimitoiminnassa.

Löysin upean esseen, jonka kirjoittaja on ollut Osuuskunta Mittavan jäsen. Sen otsikko on: Konfliktin ratkaisemisen taito Mittavalle.

Mikä on konflikti

Kiista, selkkaus, etujen vastakkaisuus, erimielisyys, ristiriita, kamppailu määräysvallasta,aktiivinen vastarinta.

Mittavalla näistä näkyy mielestäni eniten erimielisyydet ja riidat. Emme kamppaile määräysvallasta eikä meillä ole vastarintaa, kaverijohtamisen filosofiaa noudattavilla nämä tuskin ovatkaan pinnalla koskaan. Tiimissä on 17 erilaista mielipidettä, ja jokaisella on omat odotukset Mittavan toiminnasta. Näin ollen kaikki eivät voi koskaan saada juuri sitä mitä itse haluaa, ja tästä syntyy myös konflikteja.

Mistä se kertoo

Konflikti ei ole poikkeustapaus tiimin tai organisaation toiminnassa, päinvastoin. Meillä ihmisillä on kummallinen kyky sotkea selvätkin asiat sekametelisopaksi, ja tämä kyky korostuu näin tiiviissä yhteisössä, jossa työskentelemme. Tiimi, jossa ei olekonflikteja, ei ole tiimi. Yritys, jossa ei ole konflikteja, on huono yritys.

Mitä siitä seuraa

Konfliktit heikentävät tiimin tai organisaation toimivuutta, mutta niin tekee myös niiden välttely ja pelkääminen. Usein konfliktin välttelystä koituu pahemmat seuraukset kuin itse konfliktista. Näin käy myös Mittavalle.

Koska se näkyy

Konfliktit nousevat pintaan etenkin silloin, kun tiimissä/organisaatiossa menee taloudellisesti heikosti. Ihmisillä on korostunut tarve pitää puoliaan kun he tuntevat olonsa turvattomiksi, ja tällöin jäävuoresta tulee näkyviin muutakin kuin huippu. Tässä on kuitenkin myös kääntöpuoli. Jos kaikilla menee yhtä huonosti, konfliktien määrä vähenee, koska kaikki ovat samassa veneessä. Omat intressit jäävät ainakin hetkeksi syrjään.

Miten se näkyy

Yleisimmin konflikti on kahden ihmisen jatkuvaa sanasotaa. Osalliset puhuvat toistensa selän takana, mutta eivät tee mitään sen konkreettisempaa. Tällainen sanailu saattaa muuttua myös toiminnaksi, mutta Mittavan tapauksessa puheet sekä tekemättömyys näyttelevät suurempaa osuutta. Tilanne voi muuttua niin, että aletaan vähätellä toisen arvoa sekä nakerretaan toisen itsetuntoa. Tapahtuu myös kieroilua kääntämällä muita toista vastaan puheilla, sekä saatetaan käyttää omaa asemaa väärin niin, että vaikeutetaan toisen elämää tahallisesti.

Mistä siinä todella on kysymys

  1. Konfliktissa EI OLE KOSKAAN kyse hyvästä tai pahasta, oikeasta tai väärästä.
  2. Konflikti on AINA seuraus jostakin ongelmasta.
  3. Konflikti kertoo AINA että jotakin on vialla.
  4. Konfliktit kulminoituvat AINA ihmisten välisiin suhteisiin.

Konfliktissa voi olla kyse omien puolien pitämisestä ja omien näkemysten puolustamisesta. Täytyy muistaa, että jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseen. Puolien pitäminen voi kuitenkin muuttua omien etujen ajamiseksi toisten kustannuksella, ja usein löytyy myös oikeassa oleva osapuoli, mutta konfliktin takana on aina jokin todellinen syy.

Konflikti saattaa syntyä tiimin/organisaation ongelmasta tai henkilön omasta ongelmasta, esimerkiksi heikon motivaation aiheuttamasta turhautumisesta, jota hän purkaa muihin.

Kuka vastaa

Konfliktit voidaan nähdä huonon johtamisen seurauksena. Mittavan tiimiliideri on johtoryhmän avustuksella tiimin johtaja, ja vastuu konfliktien ratkaisemisesta ja esille tuomisesta makaa meidän harteillamme.

Yksittäinen henkilö organisaatiossa harvoin näkee suuria kokonaisuuksia ja etsii konfliktiin johtaneita syitä kapeakatseisesti, koska ratkaisun pitää parantaa hänen oloaan nopeasti. Mittavassa, ja muissakin ensimmäisen vuoden tiimeissä, näin on varmasti aluksi, ennen kuin opimme, mitä konflikti tarkoittaa ja miten siitä päästään yli. Jatkossa yksittäisen tiimiläisenkin täytyisi pyrkiä hahmottamaan suurempi kuva, eikä vain miettiä omaa näkemystään. Tämä vaatii varmasti paljon harkoitusta ja kokeilua meiltä kaikilta.

Edellä mainituista syistä konfliktin osalliset eivät ole parhaita konfliktin ratkaisijoita, mutta tämä olisi kuitenkin toivottavaa itseohjautuvuuden ja kaverijohtamisen periaatteiden täyttymisen kannalta.

Mitä sille pitää tehdä?

Konflikti on arka asia, ja se koetaan aina hyvin eri tavalla. Me emme uskalla puhua konfliktin aiheuttaneista tekijöistä, koska taustalla on aina muita ihmisiä. Se, miten toinen tiimiläinen/yksilö organisaatiossa suhtautuu, kun heidän tekemisensä nostetaan esille syynä konfliktiin, on aina arvoitus.

Tämä pelko on yksi Mittavan ongelmista, ja tässä palaan alussa esittelemääni aiheeseen – konfliktin välttelystä aiheutuvat ongelmat ovat usein paljon suurempia kuin itse konfliktin voima on. Emme luota vielä toisiimme, emmekä tunne toisiamme tarpeeksi hyvin, joten pelkäämme toisten reaktioita. Totuus on kuitenkin se, että vain kokeilemalla näemme miten asia todella on. Voi olla, että pelkomme oli täysin turha, tai pahimmassa tapauksessa lopputulos on vielä pahempi kuin uskoimmekaan. Emme voi tietää, jos emme ole kokeilleet. Tämä on vähän sama asia kuin se, että ei halua maistaa jotain ruokaa, koska se voi olla pahaa. Se voi kuitenkin olla paras makunautinto mitä on koskaan kokenut, mutta sitä ei saa koskaan tietää, jos ei maista ensin. Kannattaako elämää ylipäätään elää pelossa ja varoen? Mittavan arvoissa lukee edesvastuuton koheltaminen. Tiimiakatemian arvoissa lukee rohkeus. Näillä eväillä uskon, että voimme selvittää myös tulevat konfliktit.

Seuraavien kysymysten avulla tiimin konfliktit voidaan määritellä ja löytää:

KONFLIKTIT YLEISESTI

Millaiset asiat mielestäsi aiheuttavat ristiriitatilanteita tiimissä?

  • Voitko yksilöidä näitä asioita tarkemmin?
  • Minkälaisia konflikteja muilla tiimeillä on ollut alussa?
  • Miten ne ratkesivat?
  • Vai jäivätkö ne pinnan alle kytemään?
  • Jos näin kävi, vaikuttavatko ne vielä tiimin toimintaan?
  • Miten?

Koetko, että tiimi on valmis ratkaisemaan eteen tulevia vaikeitakin konflikteja?

  • Voitko perustella näkemystäsi lähemmin?

Miten määrittelisit tiimin konfliktiherkkyyttä?

  • Tuntuuko välillä siltä, että että riitoja syntyy epäoleellisuuksista?
  • Vai onko niin, että tiimi kykenee tarttumaan konflikteihin nopeasti ja asiallisesti yhteenottoja pelkäämättä heti kun siihen on tarvetta?

NYKYHETKEN KONFLIKTIT

Mitkä ovat tämän hetken konfliktit, jotka vaikuttavat tiimin toimintaan?

  • Keiden välillä näitä konflikteja mielestäsi on?

Mikä niihin on mielestäsi suurimpana syynä?

Millaisia konkreettisia seurauksia niillä on tiimin toiminnan kannalta katsottuna?

Miten ne vaikuttavat henkilökohtaiseen työpanokseesi?

KONFLIKTIVAPAA AIKA

Jos organisaatiossa ei esiinny tällä hetkellä konflikteja, niin onko kuitenkin olemassa potentiaalisia konfliktitilanteita?

  • Mitä ne ovat?
  • Mistä ne saisivat alkunsa?
  • Mitä seurauksia niillä voisi olla?

(Konfliktin ratkaisemisen taito, Ismo Lassila, s.43, kysymyksiä mukaillen)

Esseen ensimmäisessä osassa on paljon referointia ja suoraa kopiointia kirjasta Konfliktin ratkaisemisen taito, ja sen tarkoitus on kertoa Mittavalaisille mitä konflikti tarkoittaa ja miksi niitä syntyy.

Helppoa näitä on ylös kirjoittaa, mutta joskus olen tässä onnistunutkin!

Joskus valmentajien on tartuttava soittimiin ja etsittävä tiimille oikea rytmi ja sävel

Älä kiinnitä liikaa huomiota siihen, mitä he ovat, vaan siihen, miksi he voisivat tulla (being>becoming)

Älä lukkiudu omiin mielenmalleihisi  – katso tiimin toimintaa avarin silmin ilman ennakkoasenteita.

Jokainen tiimi on erilainen, siksi myös jokainen  ”peli” (tiimiprosessi) on erilainen.Olet myös oppija, et asiantuntija.

Ole kaikessa toiminnassa johdonmukainen, ilmaise itseäsi selkeästi, älä anna sanomasi hukkua sanahelinään ja jossitteluun

Älä syyllistä!

Pidä yllä hauskuuden ilmapiiriä, anna tilaa hulluillekin ajatuksille, kannusta kokeiluihin ja hyväksy epäonnistumiset, jos kerran on yritetty tosissaan.

Tiimiläisen on tultava tiimiä vastaan – ja tiimin tiimiläistä

Tiimiläisellä on aktiivinen ja positiivinen ote työhön ja halu vaikuttaa työilmapiiriin tiimissä.

Ei haittaa, jos hänellä on jatkuva tarve kehittyä ja oppia uutta. Yhteisiin tavoitteisiin pitäisi myös sitoutua ja osata kommunikoida muiden kanssa myös ristiriitatilanteissa.

Ja sitten, pitäisi olla kykyä taipua vaikka hammasta purren yhteisiin päätöksiin (riemullinen haaste).

Patric Lencioni nämä asiat selittää parhaiten kirjassaan ”Paras mahdollinen joukkuepelaaja”…

Kehittyminen tiimin jäseneksi askel askeleelta

Tiimiläisen on tultava tiimiä vastaan, ja tiimin tiimiläistä!

1  Hänellä on aktiivinen ote työhön – halu vaikuttaa työilmapiiriin tiimissä

2  Positiivinen asenne

3  Halu kehittyä

4  Taito vahvistaa muita työn tekemisessä – yhteisjohtajuus

5  Halu sitoutua yhteisiin päämääriin

6  Taito kommunikoida – myös ristiriitatilanteissa

7  Halu ja kyky kantaa yhteisvastuuta

8  Kyky taipua yhteisiin päätöksiin

Tiimiläisten elämäntilanne vaikuttaa niin suuresti hänen kykyynsä ja mahdollisuuksiinsa toimia tiimissä.

Kyllä tiimi jämähtää paikalleen todella usein ja helposti…

Samassa kuvassa Mestarin kanssa

Hyviä keinoja auttaa tiimiä alkuun, kun ollaan jumissa:

  • Kysy, mitä aiotte tehdä tänään, huomenna, ensi viikolla, tässä kuussa
  • Kysy, mitä olette tehneet tällä viikolla, eilen, tänä aamuna
  • Pyydä heitä suunnittelemaan oma ajankäyttönsä / tiimin ajankäyttöä, sillä mitä tarkemmin suunnitellaan ja aikataulutetaan, sitä parempia tuloksia saavutetaan.
  • Ole kiinnostunut heidän tekemisistään, anna palautetta ja kannusta – palautteen ja arvioinnin avulla ilmaiset olevasi kiinnostunut heistä, heidän tekemisistään ja kehittymisestään.
  • Vaadi ikävätkin faktat pöytään, ei sitä varten, että voisit moittia heitä, vaan siksi, että voisit auttaa heitä ja luoda paremmat mahdollisuudet menestyä.
  • Kerro taas kerran innostavia tarinoita ja heitä syöttöjä.   

Tiedosta on pitkä matka taitoihin!

”Tarkoitus on tarjota Tiimiakatemialla hyvää tiimivalmennusta ei iltasatuja” (mukaillen Doc Martinia).

Tiedosta on yllättävän pitkä matka taitoihin! Teorian soveltaminen käytäntöön on yhtä haastavaa. Yritämme etsiä tietoa ja teorioita kirjoja lukemalla. Lukeminen ei kaikilta suju. Toisille se toki on helppoa, kirjan voi lukea päivässä parissa. Etsimme tiedolle uusia lähteitä: äänikirjoja, TED-videoita, e-kirjoja, tieteellisiä artikkeleita yms.

Jatkuva henkinen kasvaminen ja henkilökohtaisen mestaruuden tavoittelu ovat tärkeitä jokaiselle tiimiyrittäjälle ja tiimivalmentajalle. Lukeminen on osa tätä tarinaa. Johannes Partanen lukee enemmän kuin tarpeeksi, ja juuri hän laatii maailmankuulua kirjaa kirjoista. Lataa Johanneksen legendaarinen valintaopas tästä: Tiimiyrittäjän ja tiimivalmentajan parhaat kirjat valintaopas 2019-20, rakenna oma lukuohjelmasi ja hanki innostavimmat kirjat luettaviksi!

Mutta teorioiden iltasatu ei saa tuudittaa meitä uneen. Herää ja ryhdy soveltamaan! Tuossa kuvassa on yhden tiimini, Cleveran nk. ”oppimisen ekosysteemi”. Mahdottoman herkullinen kattaus

 

Letim, Timo Lehtonen piirsi kuvan tiimin ekosysteemistä ja tiimin pelikentästä, millaisia projekteja tiimi voi tehdä

Sourma mielenvapaapudotus-sormus tiimivalmentajan avuksi

Minua kiinnostaa tämä Oura-sormus. Siksi kehitin tiimiläisten käyttöön ”Sourma mielenvapaapudotus-sormuksen”. Oura on ollut muutaman tiimiakatemialaisen käytössä, ja olen ihmetellyt, kuinka säällistä elämää he viettävät.

Pari saunaolutta pilaa yöunen laadun, rytmit on sekaisin ja applikaatio varoittaa muustakin huonosta elämästä. Oura auttaaa ymmärtämään, kuinka meidän tiimiläisen päivittäiset valinnat, fyysinen aktiivisuus ja muukin melskaaminen vaikuttavat uneen sekä kehon ja mielen palautumiseen päivittäisestä kuormituksesta.

Meidän Sourma-sormus on mielesi mallit, rohkeutesi mittarit ja innostuksesi lähteesi

letim, tiimivalmentaja, Tiimiakatemia
Tiimivalmentajan Sourma Mielenvapaapudotus sormus

Tiimivalmentajan päiväkirja 20.11.2019

Olipa se taas mielenkiintoinen aamupäivä Tiimiakatemialla! Tiimin kehitysvaiheet ovat forming>storming>norming>performing. Nyt en kyllä tiedä ihan tarkkaan missä tämän tiimin kanssa mennään. Ilmassa oli hieman myrskyn merkkejäkin, mutta ilmeisesti eletään kuitenkin tuota muotoutumisvaihetta. Kylläpä tämä kestää…

Tiimivalmentajan päiväkirja 18.11.2019

Tiimivalmentaminen on mahtavaa hommaa, joka päivä oppii uutta ja tekee myös sopivasti mokia. Ehkä parasta on, että oppii kuuntelemaan ja ymmärtää, mitä ihmiset oikeasti sanovat ja miksi he niin sanovat, niin kuin sanovat. Kiitollinen näistä vuosista.