TIIMIT JA TIIMIVALMENTAJA

Oli kiva keskustella tiimeistä ja tiimitoiminnasta tämän porukan kanssa. Harmittaa, kun mulla oli niin surkea mikki ja siten myös ääni. Koittakaa kestää!

HYVÄ VALMENTAJA (Ote kirjastani ”Ei enää koskaa yksin – teen ja opin tiimissä”, uusittu painos ilmestyy maaliskuussa)

Olen päättänyt, että jokaisen treenikerran jälkeen käymme tapahtuman läpi Tirkkosen kanssa. Hän on nyt hieman hämmentynyt: 

— Mitä me oikein saimme aikaan, siis mitä konkreettista? Eikö tuo ollut sellaista jauhamista, jolla ei ollut mitään päämäärää. Jos vertaan meitä esimerkiksi oikeaan urheilujoukkueeseen, niin eihän me harjoiteltu mitään. Treeneissä oikeat urheilijat kehittävät taitoja, kestävyyttä ja ruumiin hallintaa. Ja koulun oppitunneille opettaja rakentaa sisällön ja rungon, jonka mukaan siellä edetään, hän vastaa oppimisesta.

Tirkkonen on aivan oikeassa, me emme harjoittaneet ruumiinkulttuuria, mutta sielu sai treeniä.

— Nuo olivat kuule tärkeät treenit, sanon vakuuttuneena. Yritimme virittää ihmisiä niin kuin soittimia, he ovat herkkiä kapistuksia. Nyt ainakin kuulimme, millainen ääni jokaisesta lähtee ja millaisella soinnilla. Meidän on valmentajina saatava tiimi soittamaan yhteistä sävelmää.  Etkö huomaa, kuinka pikku hiljaa rakennamme toiminnalle puitteet ja sisällön.

Tom puistelee päätään ja ihmettelee ääneen, mikä hänen tehtävänsä tässä prosessissa oikein on. Millainen on hyvä valmentaja, jos hän ei voi olla opettaja eikä johtaja?  Sanon, että aluksi riittää lämmin olemus, että on sellainen ihminen, jota on helppo lähestyä. Pitää olla luonteva ja läsnäoleva, mutta omata myös ripaus aitoa auktoriteettia. 

— Sinulla pitää olla sosiaalisia taitoja Tirkkonen, ja sinun pitää olla uskottava ja luotettava äijä. Valmennus on kummallisuuksia täynnä. Vaikka hiot ryhmän yhteen ja saat sen hyvin ohjaksiin, et silti voi olla johtaja ja dominoiva aikuinen. Tee kaikki epäsuorasti: aktivoi tiimiläiset ajattelemaan itse ja hyödynnä heidän ajatuksiaan. Kyseenalaista, sillä nuorilla on pinttyneitä käsityksiä ja vahingollisia mielenmalleja. Auta heitä rikkomaan ne ja rohkaise porukka tekemään enemmän kuin he uskovat kykenevänsä.

Paiskaan kämmentä Tirkkosta olalle ja kysyn, onko hänellä rohkeutta puolustaa sitä, mikä on oikein. Mielestäni on oikein, että nuorille annetaan mahdollisuus kehittyä omiin mittoihinsa. Ei valmentajan tehtävänä ole arvostella ja pitää kuria vaan kehittää taito havaita ja ratkaista tiimiläisten ongelmia.

— Eikö tuo aloituskierros ollutkin hyvä. Pääsimme heti selville porukan tilasta ja mitä ongelmia ja haasteita sieltä löytyy. Sinun pitää oppia lukemaan peliä, etsimään totuutta sanojen takaa. Kuuntele ja ihmettele, miksi joku sanoo juuri noin. Mitä hän sillä tarkoitti? Dialogi tuo esiin asioita, joiden taakse sinun pitää päästä, että voisit esittää, ei mielipiteitä eikä vastauksia, vaan oikeita kysymyksiä!

— Oikeita kysymyksiä? Tirkkonen ihmettelee. Kyllä valmentajalla pitää olla vastauksiakin ja organisointikykyä, tiimi tarvitsee toimintaa varten tilat ja kalusteet, ja kai jotain hallinnollisiakin asioita on hoidettava. Olen yrittänyt olla innostava esimerkki. Vaikka stressi iskisi päälle, on silti jaksettava, en voi ensimmäisenä luovuttaa. Ja sitten sanon sinulle, että valmentajan eli sinun on opittava esittämään monimutkaiset asiat selkeästi ja yksinkertaisesti, mutta ei sillä tavalla kuin pikkulapselle tai nallelle.

— Aivan, olet oikeassa. Ehkä innostuin hieman filosofoimaan. Dialoginalle on minusta hyvä keksintö, ja seuraavat treenit aloitamme formulakisoilla. Toista autoa ajaa Upponalle, toista Sankarikoira Pötkö.

Tirkkonen tuhahtaa epätoivoisena: — Mihin ihmeeseen olen ryhtynyt?!

— Tirkkonen, voit suhtautua tiimiisi monella tavalla. Voit esiintyä arvostelevana valmentajana, joka määräilee ja käyttää sanoja  “pitäisi”, “täytyy” ja “ei saa”, tai voit olla hoivaava valmentaja, joka ehdottaa, tyynnyttää ja huolehtii tiimiläisistä. Minä sanoisin, että tällä hetkellä suhtaudut tiimin niin kuin aikuinen: yrität olla objektiivinen, rationaalinen ja looginen. Ei siinä mitään pahaa ole, mutta sydän pitää ottaa mukaan. Itselläni on ongelmana se, että olen välillä vähän liiankin luonnonlapsi eli leikkisä, luova ja elämästä nautiskeleva. Tämä valmennustyyli ärsyttää aika monia, mutta parempihan se on kuin mukautuva valmentaja, joka esittää vihaista, kapinoivaa ja epävarmaa. Hyvä ystävä, varo tuota viimeistä valmennustyyliä, siitä ei seuraa mitään hyvää. Ja muista seuraavat valmentajalle kuuluvat tärkeät tehtävät:

• luo turvallinen ympäristö,
• auta mikäli keskustelu ei kulje,
• tee sadonkorjuuta (taltioi) ja
• esitä oikeita kysymyksiä.

Tiimiakatemia ja pelillistäminen I osa

Musiikki: Kea, laulusolistina Hanne-Mari Miskala (os. Virta)

Valitettavasti videoiden taso ei ole huippukorkea, mutta tarinaa kerron suurella sydämellä ja innolla. Toivottavasti oheen liitetyt mallinnukset auttavat ymmärtämistä. Voit antaa palautetta sähköpostilla lehtotim@gmail.com

Vidoon liittyvät mallit:

Katso kaikki jaksot täältä: https://tiimivalmentaja.com/tiimiakatemia-ja-pelillistaminen/

Tiimiakatemian arvona on ollut:

Rohkeat kokeilut ja jatkuva uuden synnyttäminen!

On ilo katsoa oheinen video ja miettiä, kunka monta rohkeaa kokeilua on pitänyt tehdä ennen kuin ihminen onnistui rakentamaan nykyaikaisen ja melko turvalisen lentokoneen.

PITÄISI MELOA SAAREEN…25.-27.8.21

Kun vettä sataa kaatamalla, tuuli yltää myrskylukemiin, etkä ole koskaan melonut – niin silloin tulee hätä ja kiire saaren turvaan.

1. PASSION: IT WILL GIVE YOU CONFIDENCE AND THE COURAGE TO PROCEED

Tiimiakatemian ”Luovuuden ja Innovoinnin”- valmennusohjelman 2. kerta järjestettiin melonnan merkeissä. Olen jo kauan ollut Puulaveden ystävä. Se tarjoaa ainutlaatuisen melontaympäristön lukuisine saarineen ja sokkeloineen. Ei muuta kuin matkaan, vaikka olosuhteet eivät suosineet. Olisi ehkä kannattanut jäädä kotiin….

Seikkailupedagogiikkaan kuuluu kaaos, epävarmuus ja luova ongelmanratkaisu

2. CHALLENGE: IT WILL SERVE AS A GUIDE DURING YOUR INNOVATION

Onko tarkoitus hoitaa koko homma valmiiksi: osanottajan ei tarvitse muuta kuin istua kajakkiin ja meloa. Saunat ja kämpät valmiiksi lämmitetty, keitto liedellä nautittavaksi. Ei se näin mene! On järjestettävä riemullisia haasteita. Ilmoja ei voi tilata, mutta kajakkeja voi tilata liian vähän.

Tavarat eivät välttämättä mahdu kyytiin ja jäävät rannalle odottamaan hakijaansa. Ja hakijaa odottavat myös ne, joille ei riittänyt kajakkeja. Haluamme kaikki päästä Iso-Säkkisalon kämpälle, jonka olemme vuokranneet kahdeksi vuorokaudeksi käyttöömme.

Tuulee 8-10 m/s, sataa kaatamalla, +10 astetta

3. URGENCY: IT WILL CREATE MOMENTUM FOR YOUR INNOVATION PROJECT

Keskiviikko 25.8.2021

12:00 Saavuimme Väisälänsaaren pienvenesatamaan. Arvelin, että kaikki ei tule menemään ihan nappiin. Kahdelta tiimiläiseltä puuttui kajakkipaikka, porukka oli pakannut tavaransa isoihin jätesäkkeihin – ja tavaraa oli liikaa!

14:00 Keli jatkuu myrskyisenä. Seisomme Taipaleenlahden lähtösatamassa valmentajakollegan ja kahden tiimiläisen kanssa. Laiturilla makaa kuusi säkillistä tavaraa ilman kuljetusta. Pääosa porukasta on häipynyt ulapalle. Saareen ei voi kävellä ellei ole korkeamman taitoja.

16:00 Olemme kollegan kanssa Iso-Säkkisalon venesatamassa. Siellä on kolme säkillistä tavaraa, jotka pari kaveria on tuonut inkkarilla. Sataa ja myrskyää. Ulapalla kohtaamme nuo kaverit, jotka ovat menossa hakemaan lisää tavaroita. Kaksikkokajakilla yksi tiimiläinen meloo hakemaan kaveria lähtösatamasta.

18:00 Valmentajakollega lähtee hakemaan soutuveneellä (joka löytyi saaresta) viimeistä ”mohikaania” lähtösatamasta. Myrsky ei hellitä, ja soutuvene pyörii välillä ympyrää. Samaan aikaan kaksi tiimiläistä lähtee hakemaan kottikärrykyydillä tavaroitaan Iso-Säkkisalon venesatamasta.

20:00 Viimeinenkin tiimiläinen saapuu saareen ja kämpälle soutuvenekyydillä. On kulunut kahdeksan tuntia. Olemme onnellisia, me onnistuimme!

Kun kamina hehkuu tuvassa, ja saunaankin pääsee

4. TEAMWORK: IT WILL LEAD TO BETTER RESULTS AND GREATER SUPPORT

Ihmettelen, kun porukasta ei kuulu jupinaa ja valitusta. Ensimmäinen päivä ei todellakaan mennyt nappiin: logistiikka meni totaalisesti pieleen. Kaksi tiimiläistä odotti seitsemän tuntia kuljetusta saareen. Tavaroiden rahtaaminen ei mennyt ihan mallikkaasti.

Mutta kuitenkin: kaveria ei jätetty, kukaan ei kaatunut hyiseen veteen ja lopulta kaikki pääsivät saunaan ja syömään. Vahvimmat ja taitavimmat ottivat roolin ”pelastajina”, kaikki puhalsivat yhteen hiileen, kukin omien keuhkojensa kapasiteetillä. Tämä oli sittenkin tiimitoimintaa!

Eihän se valmentajat ole tätä edes suunnitelleet kunnolla

5. PLAN: IT WILL SUPPORT YOUR LEADERSHIP AND GIVE CONFIDENCE

Torstai 26.8.2021

On eri asia suunnitella tällaista melontaretkeä turistiryhmille kuin tiimiläisille, jotka osallistuvat ”Luova Älykkyys ja Notkeus” valmennusohjelmaan (aihe siis luovuus ja innovointi). Aamulla valmentajat kuulivat toiminnastaan kritiikkiä: ”valmentajat eivät ole suunnitelleet tätä reissua kunnolla!”

Itse asiassa suunnittelu oli aloitettu jo kuukausia aikaisemmin etsimällä riittävän haasteellinen seikkailuympäristö tiimille. Ja ottamalla riski siitä, että kaikki ei mene aivan suunnitelmien mukaan. Pohtimalla rytmitystä ja aikatauluja, ja luottamalla prosessiin.

Edellisen päivän ponnistelujen jälkeen on haasteellista saada porukka liikkeelle. Olisi helpompi jäädä tupaan makoilemaan. Valmentajat olivat kuitenkin tutkineet karttoja tarkkaan, ja löytäneet saarelta polkuja ja metsäautoteitä. Ei muuta kuin vaeltamaan Laajalahteen ja takaisin (n. 8km).

Kahden polun risteyksessä valitsin sen polun, jota oli kuljettu vähemmän

6. PREPARATION: VICTORY AWAITS HIM WHO HAS EVERYTHING IN ORDER (Roald Amundsen)

Vaikka Roald kuoli traagisesti etsintäretkellä Huippuvuorten lähellä, painotti hän omissa tutkimusmatkoissaan valmistautumista.

Kuinka paljon kannattaa tehdä ennakkovalmisteluja? Olisiko parempi, että selviytymiseen liittyy tarve keksiä ja oivaltaa, löytää uusia ratkaisuja? Pitäisikö meidän toistaa ja tehdä uudelleen asioita, jotka ovat meille tuttuja ja minimoida riskit epäonnistua?

Jos et tee virheitä, et tee mitään kovinkaan innovatiivisesti

7. PERSEVERANCE: IT WILL TAKE YOU TO WHERE NO MAN HAS GONE BEFORE

Emme olleet kaikki aikaisemmin meloneet tai yöpyneet kämpässä. Tälle seikkailulle olisi ollut kevyempiä vaihtoehtoja. Mutta me valitsimme tämän, vaikka kaikki eivät lähteneet mukaan. On olemassa syitä olla lähtemättä, ja se on ihan OK.

Aivan selvästi mukana matkassa oli monia, jotka ylittivät itsensä ja hyppäsivät epämukavuusalueelle, kaaoksen reunalle. Pelon ja epämukavuuden sietämisen palkkana on ennen kokemattomat elämykset.

Sadan kilometrin vaellus alkaa ensimmäisestä askeleesta

8. FOCUS: IT WILL MAINTAIN SPEED AND SHORTEN THE TIME TO MARKET

Tämän retken fokuksena oli oppiminen. Jos tämä fokus katoaa, ei ymmärrä oppivansa. Uskon, että jollekin tämä retki oli ensimmäinen askel uusiutumiseen ja omien rajojen rikkomiseen.

Teimme synnyksen (uuden tiedon tuottaminen) siitä, kuinka rikkoa oman luovuuden ja innovatiivisuuden esteitä. Kuinka heittää pois kivireppu, joka jarruttaa kehittymistä. Matkan fokus oli siinä.

Man cannot discover new oceans unless he have the courage to lose sight of the shore

9. NEW TECHNOLOGY: IT WILL MAKE YOUR NEW SOLUTION FEASIBLE

Etsimmekö uutta reaali-vai virtuaalimaailmasta? Onko sillä väliä. Molempia maailmoja tarvitaan. On kuitenkin hyvä uskaltaa hylätä välillä kaikki tekniikka, elektroniikka ja konemaailma ja lähteä matkaan ”riisuttuna”. Elää omillaan. Yhdessä.

The mind can never break off from the journey

10. EMPATHY

Once you have traveled, the voyage never ends, but is played out o quiver and over again in the quietest chambers.

LÄN, Luova Älykkyys & Notkeus on oppimis-ja elämysmatka. Se eletään uudelleen ja uudelleen elämän eri konteksteissa. Toivottavasti matkasta tulee unohtumaton!

(Lainaukset Gijs van Wulfenin kirjasta: The Innovation Expedition, a visual toolkit to start innovation)

Lataa tästä: The Innovation Toolkit 

Kirja lyhennettynä ”parhaat kohdat”: https://issuu.com/bis_publishers/docs/the_innovation_expedition

 

Tämä on uskomattoman hyvä kirja innovoinnista. Jälleen kerran on nostettava hattua Johannes Partaselle. Tähän on koottu valtava määrä innovointiin liittyviä teorioita, tekstejä ja ajatuksia. Kannattaa lukea! 

Johannes Partanen (2019):  Johannes Partanen (2019): Mitä tiimivalmentajan tulee tietää innovoinnista

Aina en onnistu toteuttamaan filosofiaani niin kuin olen kirjoittanut. Joskus yksinkertaisesti henkiset ja fyysiset voimat ovat sillä tasolla, että kaikki menee nk. toimintojen ylläpitämiseen. Mutta paljon on niitä päiviä, jolloin pystyy ylittämään itsensä ja tiimiläisten odotukset. Päiviä, jolloin voi sanoa olevansa oikeasti tiimivalmentaja.

Alla on video, josta yritin oppia uusia tuoreita asioita.

Valmennusprosessi 1 täppä

• Tiimivalmentaja osaa kuunnella ja kannustaa. Hän saa meidät innostumaan hyvillä tarinoilla ja loistavilla ideoillaan. 
• Hän on läsnä treeneissä niin henkisesti kuin fyysisestikin. 
• Tiimivalmentaja tekee työtään ”positiivisella hengellä”.
• Hän on perehdyttänyt meidät Tiimiakatemian oppimismetodeihin.
• Tiimivalmentaja on käynyt kehityskeskustelun jokaisen tiimiläisen kanssa kaksi kertaa vuodessa..

Valmennusprosessi 2 täppä

• Tiimivalmentaja valmistautuu treeneihin huolella ja saapuu paikalle aina ajoissa.
• Hän esittelee meille säännöllisesti hyviä teorioita ja malleja, joita voimme hyödyntää tiimiyrittäjinä ja tiimiyrityksessä.
• Tiimivalmentaja puuttuu rohkeasti asioihin ja haasteisiin, joita tiimi haluaa ”lakaista maton alle”. Hän vaatii toiminnalta läpinäkyvyyttä.
• Hän auttaa meitä aina tarpeen tullen projekteissa ja asiakashankinnassa.
• Tiimivalmentaja tuntee tiiminsä ja tiimiläistensä vahvuudet ja heikkoudet.
• Hän tietää, mitkä ovat tiimin kehitysvaiheet ja osaa valita oman roolinsa tiimivalmentajana kehitysvaiheen mukaan.

Valmennusprosessi 3 täppä

• Tiimivalmentaja huolehtii meistä jokaisesta ja ottaa vastuun meidän valmistumisestamme/tutkinnon suorittamisesta.
• Hän tukee meitä ammatillista kehittymistämme ja avaa mielellään omia näkemyksiään meidän tulevasta urapolustamme.
• Tiimivalmentaja kannustaa meitä ryhtymään yrittäjiksi, jos meillä on bisnesidean siemen, liikeidea tai yrittäjän mieli.

Jussi Galla on tehnyt mainion esseen Jenny Rogerssin kirjasta  “Aikuisoppiminen”. Kirjasta löytyy mainio listaus hyvän oppimisen ohjaajan piirteistä.

1. Lämmin olemus – kyky osoittaa hyväksyntää oppijoille;

2. Sosiaaliset taidot – kyky nivoa ryhmä yhteen ja pitää se ohjaksissa dominoimatta sitä;

3. Epäsuora valmennustyyli, joka aktivoi oppijoita ajattelemaan ja hyödyntämään heidän ajatuksiaan;

4. Organisointikyky: tarvittavat resurssit on varattu ja käytettävissä ja hallinnolliset asiat hoituvat jouhevasti;

5. Taito havaita ja ratkaista oppijoiden ongelmia;

6. Innostuneisuus – esimerkiksi eloisa esiintymistapa, runsas katsekontaktin käyttö, monipuolinen äänenkäyttö;

7. Rohkeus puolustaa sitä, mikä on oikein;

8. Kyky rohkaista riskien ottamiseen silloin, kun tiimiläiset yrittävät kaataa henkilökohtaisia raja-aitojaan;

9. Halu kyseenalaistaa: kyky esittää ajatuksia ja mielipiteitä, jotka rohkaisevat oppijoita tekemään enemmän kuin nämä uskoivat kykenevänsä tekemään

10. Rohkeutta ottaa uudelleen tarkasteluun pinttyneet käsityksensä;

11. Jaksaminen stressin (ja väsymyksen) kohdatessa;

12. Läsnäolevuus – luontevuus ja luontainen auktoriteetti;

13. Taito esittää monimutkaiset asiat selkeästi ja yksinkertaisesti – yksinkertaistamatta kuitenkaan liikaa.

Voi tuota listan pituutta! Kokemuksesta voin sanoa, että siinäpä ne keskeisimmät hyvän valmentajan piirteet.

Löysin upean esseen, jonka kirjoittaja on ollut Osuuskunta Mittavan jäsen. Sen otsikko on: Konfliktin ratkaisemisen taito Mittavalle.

Mikä on konflikti

Kiista, selkkaus, etujen vastakkaisuus, erimielisyys, ristiriita, kamppailu määräysvallasta,aktiivinen vastarinta.

Mittavalla näistä näkyy mielestäni eniten erimielisyydet ja riidat. Emme kamppaile määräysvallasta eikä meillä ole vastarintaa, kaverijohtamisen filosofiaa noudattavilla nämä tuskin ovatkaan pinnalla koskaan. Tiimissä on 17 erilaista mielipidettä, ja jokaisella on omat odotukset Mittavan toiminnasta. Näin ollen kaikki eivät voi koskaan saada juuri sitä mitä itse haluaa, ja tästä syntyy myös konflikteja.

Mistä se kertoo

Konflikti ei ole poikkeustapaus tiimin tai organisaation toiminnassa, päinvastoin. Meillä ihmisillä on kummallinen kyky sotkea selvätkin asiat sekametelisopaksi, ja tämä kyky korostuu näin tiiviissä yhteisössä, jossa työskentelemme. Tiimi, jossa ei olekonflikteja, ei ole tiimi. Yritys, jossa ei ole konflikteja, on huono yritys.

Mitä siitä seuraa

Konfliktit heikentävät tiimin tai organisaation toimivuutta, mutta niin tekee myös niiden välttely ja pelkääminen. Usein konfliktin välttelystä koituu pahemmat seuraukset kuin itse konfliktista. Näin käy myös Mittavalle.

Koska se näkyy

Konfliktit nousevat pintaan etenkin silloin, kun tiimissä/organisaatiossa menee taloudellisesti heikosti. Ihmisillä on korostunut tarve pitää puoliaan kun he tuntevat olonsa turvattomiksi, ja tällöin jäävuoresta tulee näkyviin muutakin kuin huippu. Tässä on kuitenkin myös kääntöpuoli. Jos kaikilla menee yhtä huonosti, konfliktien määrä vähenee, koska kaikki ovat samassa veneessä. Omat intressit jäävät ainakin hetkeksi syrjään.

Miten se näkyy

Yleisimmin konflikti on kahden ihmisen jatkuvaa sanasotaa. Osalliset puhuvat toistensa selän takana, mutta eivät tee mitään sen konkreettisempaa. Tällainen sanailu saattaa muuttua myös toiminnaksi, mutta Mittavan tapauksessa puheet sekä tekemättömyys näyttelevät suurempaa osuutta. Tilanne voi muuttua niin, että aletaan vähätellä toisen arvoa sekä nakerretaan toisen itsetuntoa. Tapahtuu myös kieroilua kääntämällä muita toista vastaan puheilla, sekä saatetaan käyttää omaa asemaa väärin niin, että vaikeutetaan toisen elämää tahallisesti.

Mistä siinä todella on kysymys

1. Konfliktissa EI OLE KOSKAAN kyse hyvästä tai pahasta, oikeasta tai väärästä.
2. Konflikti on AINA seuraus jostakin ongelmasta.
3. Konflikti kertoo AINA että jotakin on vialla.
4. Konfliktit kulminoituvat AINA ihmisten välisiin suhteisiin.

Konfliktissa voi olla kyse omien puolien pitämisestä ja omien näkemysten puolustamisesta. Täytyy muistaa, että jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseen. Puolien pitäminen voi kuitenkin muuttua omien etujen ajamiseksi toisten kustannuksella, ja usein löytyy myös oikeassa oleva osapuoli, mutta konfliktin takana on aina jokin todellinen syy.

Konflikti saattaa syntyä tiimin/organisaation ongelmasta tai henkilön omasta ongelmasta, esimerkiksi heikon motivaation aiheuttamasta turhautumisesta, jota hän purkaa muihin.

Kuka vastaa

Konfliktit voidaan nähdä huonon johtamisen seurauksena. Mittavan tiimiliideri on johtoryhmän avustuksella tiimin johtaja, ja vastuu konfliktien ratkaisemisesta ja esille tuomisesta makaa meidän harteillamme.

Yksittäinen henkilö organisaatiossa harvoin näkee suuria kokonaisuuksia ja etsii konfliktiin johtaneita syitä kapeakatseisesti, koska ratkaisun pitää parantaa hänen oloaan nopeasti. Mittavassa, ja muissakin ensimmäisen vuoden tiimeissä, näin on varmasti aluksi, ennen kuin opimme, mitä konflikti tarkoittaa ja miten siitä päästään yli. Jatkossa yksittäisen tiimiläisenkin täytyisi pyrkiä hahmottamaan suurempi kuva, eikä vain miettiä omaa näkemystään. Tämä vaatii varmasti paljon harkoitusta ja kokeilua meiltä kaikilta.

Edellä mainituista syistä konfliktin osalliset eivät ole parhaita konfliktin ratkaisijoita, mutta tämä olisi kuitenkin toivottavaa itseohjautuvuuden ja kaverijohtamisen periaatteiden täyttymisen kannalta.

Mitä sille pitää tehdä?

Konflikti on arka asia, ja se koetaan aina hyvin eri tavalla. Me emme uskalla puhua konfliktin aiheuttaneista tekijöistä, koska taustalla on aina muita ihmisiä. Se, miten toinen tiimiläinen/yksilö organisaatiossa suhtautuu, kun heidän tekemisensä nostetaan esille syynä konfliktiin, on aina arvoitus.

Tämä pelko on yksi Mittavan ongelmista, ja tässä palaan alussa esittelemääni aiheeseen – konfliktin välttelystä aiheutuvat ongelmat ovat usein paljon suurempia kuin itse konfliktin voima on. Emme luota vielä toisiimme, emmekä tunne toisiamme tarpeeksi hyvin, joten pelkäämme toisten reaktioita. Totuus on kuitenkin se, että vain kokeilemalla näemme miten asia todella on. Voi olla, että pelkomme oli täysin turha, tai pahimmassa tapauksessa lopputulos on vielä pahempi kuin uskoimmekaan. Emme voi tietää, jos emme ole kokeilleet. Tämä on vähän sama asia kuin se, että ei halua maistaa jotain ruokaa, koska se voi olla pahaa. Se voi kuitenkin olla paras makunautinto mitä on koskaan kokenut, mutta sitä ei saa koskaan tietää, jos ei maista ensin. Kannattaako elämää ylipäätään elää pelossa ja varoen? Mittavan arvoissa lukee edesvastuuton koheltaminen. Tiimiakatemian arvoissa lukee rohkeus. Näillä eväillä uskon, että voimme selvittää myös tulevat konfliktit.

Seuraavien kysymysten avulla tiimin konfliktit voidaan määritellä ja löytää:

KONFLIKTIT YLEISESTI

Millaiset asiat mielestäsi aiheuttavat ristiriitatilanteita tiimissä?

• Voitko yksilöidä näitä asioita tarkemmin?
• Minkälaisia konflikteja muilla tiimeillä on ollut alussa?
• Miten ne ratkesivat?
• Vai jäivätkö ne pinnan alle kytemään?
• Jos näin kävi, vaikuttavatko ne vielä tiimin toimintaan?
• Miten?

Koetko, että tiimi on valmis ratkaisemaan eteen tulevia vaikeitakin konflikteja?

• Voitko perustella näkemystäsi lähemmin?

Miten määrittelisit tiimin konfliktiherkkyyttä?

• Tuntuuko välillä siltä, että että riitoja syntyy epäoleellisuuksista?
• Vai onko niin, että tiimi kykenee tarttumaan konflikteihin nopeasti ja asiallisesti yhteenottoja pelkäämättä heti kun siihen on tarvetta?

NYKYHETKEN KONFLIKTIT

Mitkä ovat tämän hetken konfliktit, jotka vaikuttavat tiimin toimintaan?

• Keiden välillä näitä konflikteja mielestäsi on?

Mikä niihin on mielestäsi suurimpana syynä?

Millaisia konkreettisia seurauksia niillä on tiimin toiminnan kannalta katsottuna?

Miten ne vaikuttavat henkilökohtaiseen työpanokseesi?

KONFLIKTIVAPAA AIKA

Jos organisaatiossa ei esiinny tällä hetkellä konflikteja, niin onko kuitenkin olemassa potentiaalisia konfliktitilanteita?

• Mitä ne ovat?
• Mistä ne saisivat alkunsa?
• Mitä seurauksia niillä voisi olla?

(Konfliktin ratkaisemisen taito, Ismo Lassila, s.43, kysymyksiä mukaillen)

Esseen ensimmäisessä osassa on paljon referointia ja suoraa kopiointia kirjasta Konfliktin ratkaisemisen taito, ja sen tarkoitus on kertoa Mittavalaisille mitä konflikti tarkoittaa ja miksi niitä syntyy.

Älä kiinnitä liikaa huomiota siihen, mitä he ovat, vaan siihen, miksi he voisivat tulla (being>becoming)

Älä lukkiudu omiin mielenmalleihisi  – katso tiimin toimintaa avarin silmin ilman ennakkoasenteita.

Jokainen tiimi on erilainen, siksi myös jokainen  ”peli” (tiimiprosessi) on erilainen.Olet myös oppija, et asiantuntija.

Ole kaikessa toiminnassa johdonmukainen, ilmaise itseäsi selkeästi, älä anna sanomasi hukkua sanahelinään ja jossitteluun

Älä syyllistä!

Pidä yllä hauskuuden ilmapiiriä, anna tilaa hulluillekin ajatuksille, kannusta kokeiluihin ja hyväksy epäonnistumiset, jos kerran on yritetty tosissaan.

Hyviä keinoja auttaa tiimiä alkuun, kun ollaan jumissa:

• Kysy, mitä aiotte tehdä tänään, huomenna, ensi viikolla, tässä kuussa
• Kysy, mitä olette tehneet tällä viikolla, eilen, tänä aamuna
• Pyydä heitä suunnittelemaan oma ajankäyttönsä / tiimin ajankäyttöä, sillä mitä tarkemmin suunnitellaan ja aikataulutetaan, sitä parempia tuloksia saavutetaan.
• Ole kiinnostunut heidän tekemisistään, anna palautetta ja kannusta – palautteen ja arvioinnin avulla ilmaiset olevasi kiinnostunut heistä, heidän tekemisistään ja kehittymisestään.
• Vaadi ikävätkin faktat pöytään, ei sitä varten, että voisit moittia heitä, vaan siksi, että voisit auttaa heitä ja luoda paremmat mahdollisuudet menestyä.
• Kerro taas kerran innostavia tarinoita ja heitä syöttöjä.   

”Tarkoitus on tarjota Tiimiakatemialla hyvää tiimivalmennusta ei iltasatuja” (mukaillen Doc Martinia).

Tiedosta on yllättävän pitkä matka taitoihin! Teorian soveltaminen käytäntöön on yhtä haastavaa. Yritämme etsiä tietoa ja teorioita kirjoja lukemalla. Lukeminen ei kaikilta suju. Toisille se toki on helppoa, kirjan voi lukea päivässä parissa. Etsimme tiedolle uusia lähteitä: äänikirjoja, TED-videoita, e-kirjoja, tieteellisiä artikkeleita yms.

Jatkuva henkinen kasvaminen ja henkilökohtaisen mestaruuden tavoittelu ovat tärkeitä jokaiselle tiimiyrittäjälle ja tiimivalmentajalle. Lukeminen on osa tätä tarinaa. Johannes Partanen lukee enemmän kuin tarpeeksi, ja juuri hän laatii maailmankuulua kirjaa kirjoista. Lataa Johanneksen legendaarinen valintaopas tästä: Tiimiyrittäjän ja tiimivalmentajan parhaat kirjat valintaopas 2019-20, rakenna oma lukuohjelmasi ja hanki innostavimmat kirjat luettaviksi!

Mutta teorioiden iltasatu ei saa tuudittaa meitä uneen. Herää ja ryhdy soveltamaan! Tuossa kuvassa on yhden tiimini, Cleveran nk. ”oppimisen ekosysteemi”. Mahdottoman herkullinen kattaus

 

Minua kiinnostaa tämä Oura-sormus. Siksi kehitin tiimiläisten käyttöön ”Sourma mielenvapaapudotus-sormuksen”. Oura on ollut muutaman tiimiakatemialaisen käytössä, ja olen ihmetellyt, kuinka säällistä elämää he viettävät.

Pari saunaolutta pilaa yöunen laadun, rytmit on sekaisin ja applikaatio varoittaa muustakin huonosta elämästä. Oura auttaaa ymmärtämään, kuinka meidän tiimiläisen päivittäiset valinnat, fyysinen aktiivisuus ja muukin melskaaminen vaikuttavat uneen sekä kehon ja mielen palautumiseen päivittäisestä kuormituksesta.

Meidän Sourma-sormus on mielesi mallit, rohkeutesi mittarit ja innostuksesi lähteesi

Olipa se taas mielenkiintoinen aamupäivä Tiimiakatemialla! Tiimin kehitysvaiheet ovat forming>storming>norming>performing. Nyt en kyllä tiedä ihan tarkkaan missä tämän tiimin kanssa mennään. Ilmassa oli hieman myrskyn merkkejäkin, mutta ilmeisesti eletään kuitenkin tuota muotoutumisvaihetta. Kylläpä tämä kestää…