Jussi Galla luki kirjan ja kirjoitti esseen. Otin siitä opikseni

Ei kategoriaa

On hyvä pitää tiimiläiset kurissa ja joskus vetää heidät pois suosta

Jussi Galla on tehnyt mainion esseen Jenny Rogerssin kirjasta  “Aikuisoppiminen”. Kirjasta löytyy mainio listaus hyvän oppimisen ohjaajan piirteistä.

1. Lämmin olemus – kyky osoittaa hyväksyntää oppijoille;

2. Sosiaaliset taidot – kyky nivoa ryhmä yhteen ja pitää se ohjaksissa dominoimatta sitä;

3. Epäsuora valmennustyyli, joka aktivoi oppijoita ajattelemaan ja hyödyntämään heidän ajatuksiaan;

4. Organisointikyky: tarvittavat resurssit on varattu ja käytettävissä ja hallinnolliset asiat hoituvat jouhevasti;

5. Taito havaita ja ratkaista oppijoiden ongelmia;

6. Innostuneisuus – esimerkiksi eloisa esiintymistapa, runsas katsekontaktin käyttö, monipuolinen äänenkäyttö;

7. Rohkeus puolustaa sitä, mikä on oikein;

8. Kyky rohkaista riskien ottamiseen silloin, kun tiimiläiset yrittävät kaataa henkilökohtaisia raja-aitojaan;

9. Halu kyseenalaistaa: kyky esittää ajatuksia ja mielipiteitä, jotka rohkaisevat oppijoita tekemään enemmän kuin nämä uskoivat kykenevänsä tekemään

10. Rohkeutta ottaa uudelleen tarkasteluun pinttyneet käsityksensä;

11. Jaksaminen stressin (ja väsymyksen) kohdatessa;

12. Läsnäolevuus – luontevuus ja luontainen auktoriteetti;

13. Taito esittää monimutkaiset asiat selkeästi ja yksinkertaisesti – yksinkertaistamatta kuitenkaan liikaa.

Voi tuota listan pituutta! Kokemuksesta voin sanoa, että siinäpä ne keskeisimmät hyvän valmentajan piirteet.

Konfliktin ratkaisemisen taito tiimissä

Ei kategoriaa

Joskus valmentajan pitää vaihtaa asua ja samalla rooliaan tiimitoiminnassa.

Löysin upean esseen, jonka kirjoittaja on ollut Osuuskunta Mittavan jäsen. Sen otsikko on: Konfliktin ratkaisemisen taito Mittavalle.

Mikä on konflikti

Kiista, selkkaus, etujen vastakkaisuus, erimielisyys, ristiriita, kamppailu määräysvallasta,aktiivinen vastarinta.

Mittavalla näistä näkyy mielestäni eniten erimielisyydet ja riidat. Emme kamppaile määräysvallasta eikä meillä ole vastarintaa, kaverijohtamisen filosofiaa noudattavilla nämä tuskin ovatkaan pinnalla koskaan. Tiimissä on 17 erilaista mielipidettä, ja jokaisella on omat odotukset Mittavan toiminnasta. Näin ollen kaikki eivät voi koskaan saada juuri sitä mitä itse haluaa, ja tästä syntyy myös konflikteja.

Mistä se kertoo

Konflikti ei ole poikkeustapaus tiimin tai organisaation toiminnassa, päinvastoin. Meillä ihmisillä on kummallinen kyky sotkea selvätkin asiat sekametelisopaksi, ja tämä kyky korostuu näin tiiviissä yhteisössä, jossa työskentelemme. Tiimi, jossa ei olekonflikteja, ei ole tiimi. Yritys, jossa ei ole konflikteja, on huono yritys.

Mitä siitä seuraa

Konfliktit heikentävät tiimin tai organisaation toimivuutta, mutta niin tekee myös niiden välttely ja pelkääminen. Usein konfliktin välttelystä koituu pahemmat seuraukset kuin itse konfliktista. Näin käy myös Mittavalle.

Koska se näkyy

Konfliktit nousevat pintaan etenkin silloin, kun tiimissä/organisaatiossa menee taloudellisesti heikosti. Ihmisillä on korostunut tarve pitää puoliaan kun he tuntevat olonsa turvattomiksi, ja tällöin jäävuoresta tulee näkyviin muutakin kuin huippu. Tässä on kuitenkin myös kääntöpuoli. Jos kaikilla menee yhtä huonosti, konfliktien määrä vähenee, koska kaikki ovat samassa veneessä. Omat intressit jäävät ainakin hetkeksi syrjään.

Miten se näkyy

Yleisimmin konflikti on kahden ihmisen jatkuvaa sanasotaa. Osalliset puhuvat toistensa selän takana, mutta eivät tee mitään sen konkreettisempaa. Tällainen sanailu saattaa muuttua myös toiminnaksi, mutta Mittavan tapauksessa puheet sekä tekemättömyys näyttelevät suurempaa osuutta. Tilanne voi muuttua niin, että aletaan vähätellä toisen arvoa sekä nakerretaan toisen itsetuntoa. Tapahtuu myös kieroilua kääntämällä muita toista vastaan puheilla, sekä saatetaan käyttää omaa asemaa väärin niin, että vaikeutetaan toisen elämää tahallisesti.

Mistä siinä todella on kysymys

  1. Konfliktissa EI OLE KOSKAAN kyse hyvästä tai pahasta, oikeasta tai väärästä.
  2. Konflikti on AINA seuraus jostakin ongelmasta.
  3. Konflikti kertoo AINA että jotakin on vialla.
  4. Konfliktit kulminoituvat AINA ihmisten välisiin suhteisiin.

Konfliktissa voi olla kyse omien puolien pitämisestä ja omien näkemysten puolustamisesta. Täytyy muistaa, että jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseen. Puolien pitäminen voi kuitenkin muuttua omien etujen ajamiseksi toisten kustannuksella, ja usein löytyy myös oikeassa oleva osapuoli, mutta konfliktin takana on aina jokin todellinen syy.

Konflikti saattaa syntyä tiimin/organisaation ongelmasta tai henkilön omasta ongelmasta, esimerkiksi heikon motivaation aiheuttamasta turhautumisesta, jota hän purkaa muihin.

Kuka vastaa

Konfliktit voidaan nähdä huonon johtamisen seurauksena. Mittavan tiimiliideri on johtoryhmän avustuksella tiimin johtaja, ja vastuu konfliktien ratkaisemisesta ja esille tuomisesta makaa meidän harteillamme.

Yksittäinen henkilö organisaatiossa harvoin näkee suuria kokonaisuuksia ja etsii konfliktiin johtaneita syitä kapeakatseisesti, koska ratkaisun pitää parantaa hänen oloaan nopeasti. Mittavassa, ja muissakin ensimmäisen vuoden tiimeissä, näin on varmasti aluksi, ennen kuin opimme, mitä konflikti tarkoittaa ja miten siitä päästään yli. Jatkossa yksittäisen tiimiläisenkin täytyisi pyrkiä hahmottamaan suurempi kuva, eikä vain miettiä omaa näkemystään. Tämä vaatii varmasti paljon harkoitusta ja kokeilua meiltä kaikilta.

Edellä mainituista syistä konfliktin osalliset eivät ole parhaita konfliktin ratkaisijoita, mutta tämä olisi kuitenkin toivottavaa itseohjautuvuuden ja kaverijohtamisen periaatteiden täyttymisen kannalta.

Mitä sille pitää tehdä?

Konflikti on arka asia, ja se koetaan aina hyvin eri tavalla. Me emme uskalla puhua konfliktin aiheuttaneista tekijöistä, koska taustalla on aina muita ihmisiä. Se, miten toinen tiimiläinen/yksilö organisaatiossa suhtautuu, kun heidän tekemisensä nostetaan esille syynä konfliktiin, on aina arvoitus.

Tämä pelko on yksi Mittavan ongelmista, ja tässä palaan alussa esittelemääni aiheeseen – konfliktin välttelystä aiheutuvat ongelmat ovat usein paljon suurempia kuin itse konfliktin voima on. Emme luota vielä toisiimme, emmekä tunne toisiamme tarpeeksi hyvin, joten pelkäämme toisten reaktioita. Totuus on kuitenkin se, että vain kokeilemalla näemme miten asia todella on. Voi olla, että pelkomme oli täysin turha, tai pahimmassa tapauksessa lopputulos on vielä pahempi kuin uskoimmekaan. Emme voi tietää, jos emme ole kokeilleet. Tämä on vähän sama asia kuin se, että ei halua maistaa jotain ruokaa, koska se voi olla pahaa. Se voi kuitenkin olla paras makunautinto mitä on koskaan kokenut, mutta sitä ei saa koskaan tietää, jos ei maista ensin. Kannattaako elämää ylipäätään elää pelossa ja varoen? Mittavan arvoissa lukee edesvastuuton koheltaminen. Tiimiakatemian arvoissa lukee rohkeus. Näillä eväillä uskon, että voimme selvittää myös tulevat konfliktit.

Seuraavien kysymysten avulla tiimin konfliktit voidaan määritellä ja löytää:

KONFLIKTIT YLEISESTI

Millaiset asiat mielestäsi aiheuttavat ristiriitatilanteita tiimissä?

  • Voitko yksilöidä näitä asioita tarkemmin?
  • Minkälaisia konflikteja muilla tiimeillä on ollut alussa?
  • Miten ne ratkesivat?
  • Vai jäivätkö ne pinnan alle kytemään?
  • Jos näin kävi, vaikuttavatko ne vielä tiimin toimintaan?
  • Miten?

Koetko, että tiimi on valmis ratkaisemaan eteen tulevia vaikeitakin konflikteja?

  • Voitko perustella näkemystäsi lähemmin?

Miten määrittelisit tiimin konfliktiherkkyyttä?

  • Tuntuuko välillä siltä, että että riitoja syntyy epäoleellisuuksista?
  • Vai onko niin, että tiimi kykenee tarttumaan konflikteihin nopeasti ja asiallisesti yhteenottoja pelkäämättä heti kun siihen on tarvetta?

NYKYHETKEN KONFLIKTIT

Mitkä ovat tämän hetken konfliktit, jotka vaikuttavat tiimin toimintaan?

  • Keiden välillä näitä konflikteja mielestäsi on?

Mikä niihin on mielestäsi suurimpana syynä?

Millaisia konkreettisia seurauksia niillä on tiimin toiminnan kannalta katsottuna?

Miten ne vaikuttavat henkilökohtaiseen työpanokseesi?

KONFLIKTIVAPAA AIKA

Jos organisaatiossa ei esiinny tällä hetkellä konflikteja, niin onko kuitenkin olemassa potentiaalisia konfliktitilanteita?

  • Mitä ne ovat?
  • Mistä ne saisivat alkunsa?
  • Mitä seurauksia niillä voisi olla?

(Konfliktin ratkaisemisen taito, Ismo Lassila, s.43, kysymyksiä mukaillen)

Esseen ensimmäisessä osassa on paljon referointia ja suoraa kopiointia kirjasta Konfliktin ratkaisemisen taito, ja sen tarkoitus on kertoa Mittavalaisille mitä konflikti tarkoittaa ja miksi niitä syntyy.

Helppoa näitä on ylös kirjoittaa, mutta joskus olen tässä onnistunutkin!

Ei kategoriaa

Joskus valmentajien on tartuttava soittimiin ja etsittävä tiimille oikea rytmi ja sävel

Älä kiinnitä liikaa huomiota siihen, mitä he ovat, vaan siihen, miksi he voisivat tulla (being>becoming)

Älä lukkiudu omiin mielenmalleihisi  – katso tiimin toimintaa avarin silmin ilman ennakkoasenteita.

Jokainen tiimi on erilainen, siksi myös jokainen  ”peli” (tiimiprosessi) on erilainen.Olet myös oppija, et asiantuntija.

Ole kaikessa toiminnassa johdonmukainen, ilmaise itseäsi selkeästi, älä anna sanomasi hukkua sanahelinään ja jossitteluun

Älä syyllistä!

Pidä yllä hauskuuden ilmapiiriä, anna tilaa hulluillekin ajatuksille, kannusta kokeiluihin ja hyväksy epäonnistumiset, jos kerran on yritetty tosissaan.

Kehittyminen tiimin jäseneksi askel askeleelta

Ei kategoriaa, TARINAT

Tiimiläisen on tultava tiimiä vastaan, ja tiimin tiimiläistä!

1  Hänellä on aktiivinen ote työhön – halu vaikuttaa työilmapiiriin tiimissä

2  Positiivinen asenne

3  Halu kehittyä

4  Taito vahvistaa muita työn tekemisessä – yhteisjohtajuus

5  Halu sitoutua yhteisiin päämääriin

6  Taito kommunikoida – myös ristiriitatilanteissa

7  Halu ja kyky kantaa yhteisvastuuta

8  Kyky taipua yhteisiin päätöksiin

Tiimiläisten elämäntilanne vaikuttaa niin suuresti hänen kykyynsä ja mahdollisuuksiinsa toimia tiimissä.

Kyllä tiimi jämähtää paikalleen todella usein ja helposti…

Ei kategoriaa

Samassa kuvassa Mestarin kanssa

Hyviä keinoja auttaa tiimiä alkuun, kun ollaan jumissa:

  • Kysy, mitä aiotte tehdä tänään, huomenna, ensi viikolla, tässä kuussa
  • Kysy, mitä olette tehneet tällä viikolla, eilen, tänä aamuna
  • Pyydä heitä suunnittelemaan oma ajankäyttönsä / tiimin ajankäyttöä, sillä mitä tarkemmin suunnitellaan ja aikataulutetaan, sitä parempia tuloksia saavutetaan.
  • Ole kiinnostunut heidän tekemisistään, anna palautetta ja kannusta – palautteen ja arvioinnin avulla ilmaiset olevasi kiinnostunut heistä, heidän tekemisistään ja kehittymisestään.
  • Vaadi ikävätkin faktat pöytään, ei sitä varten, että voisit moittia heitä, vaan siksi, että voisit auttaa heitä ja luoda paremmat mahdollisuudet menestyä.
  • Kerro taas kerran innostavia tarinoita ja heitä syöttöjä.

Tiedosta on pitkä matka taitoihin!

Ei kategoriaa

”Tarkoitus on tarjota Tiimiakatemialla hyvää tiimivalmennusta ei iltasatuja” (mukaillen Doc Martinia).

Tiedosta on yllättävän pitkä matka taitoihin! Teorian soveltaminen käytäntöön on yhtä haastavaa. Yritämme etsiä tietoa ja teorioita kirjoja lukemalla. Lukeminen ei kaikilta suju. Toisille se toki on helppoa, kirjan voi lukea päivässä parissa. Etsimme tiedolle uusia lähteitä: äänikirjoja, TED-videoita, e-kirjoja, tieteellisiä artikkeleita yms.

Jatkuva henkinen kasvaminen ja henkilökohtaisen mestaruuden tavoittelu ovat tärkeitä jokaiselle tiimiyrittäjälle ja tiimivalmentajalle. Lukeminen on osa tätä tarinaa. Johannes Partanen lukee enemmän kuin tarpeeksi, ja juuri hän laatii maailmankuulua kirjaa kirjoista. Lataa Johanneksen legendaarinen valintaopas tästä: Tiimiyrittäjän ja tiimivalmentajan parhaat kirjat valintaopas 2019-20, rakenna oma lukuohjelmasi ja hanki innostavimmat kirjat luettaviksi!

Mutta teorioiden iltasatu ei saa tuudittaa meitä uneen. Herää ja ryhdy soveltamaan! Tuossa kuvassa on yhden tiimini, Cleveran nk. ”oppimisen ekosysteemi”. Mahdottoman herkullinen kattaus

 

Letim, Timo Lehtonen piirsi kuvan tiimin ekosysteemistä ja tiimin pelikentästä, millaisia projekteja tiimi voi tehdä

Sourma mielenvapaapudotus-sormus tiimivalmentajan avuksi

Ei kategoriaa

Minua kiinnostaa tämä Oura-sormus. Siksi kehitin tiimiläisten käyttöön ”Sourma mielenvapaapudotus-sormuksen”. Oura on ollut muutaman tiimiakatemialaisen käytössä, ja olen ihmetellyt, kuinka säällistä elämää he viettävät.

Pari saunaolutta pilaa yöunen laadun, rytmit on sekaisin ja applikaatio varoittaa muustakin huonosta elämästä. Oura auttaaa ymmärtämään, kuinka meidän tiimiläisen päivittäiset valinnat, fyysinen aktiivisuus ja muukin melskaaminen vaikuttavat uneen sekä kehon ja mielen palautumiseen päivittäisestä kuormituksesta.

Meidän Sourma-sormus on mielesi mallit, rohkeutesi mittarit ja innostuksesi lähteesi

letim, tiimivalmentaja, Tiimiakatemia

Tiimivalmentajan Sourma Mielenvapaapudotus sormus

Johannes Partasen legendaarinen valintaopas, uusi painos ilmestyi nyt verkkoversiona!

Ei kategoriaa

(Lähde: tiimiakatemia.com)

Uusin valintaopas PDF-versiona!

Valintaoppaasta jokainen tiimiyrittäjä ja tiimivalmentaja voi löytää parhaat teoriakirjat, joiden avulla pystyy kehittämään sekä tiimiyrityksiä että tiimivalmentajan taitoja.

Jatkuva henkinen kasvaminen ja henkilökohtaisen mestaruuden tavoittelu ovat tärkeitä jokaiselle tiimiyrittäjälle ja tiimivalmentajalle. Kaikki kahdeksan domainia on todettu edelleen hyviksi ja käytäntöjämme palveleviksi. Sen sijaan usean domainin sisältö on ryhmitetty jälleen uudella tavalla. Mukana n. 650 kirjaa, joista 53 täysin uutta.

Lataa valintaopas tästä:  Tiimiyrittäjän ja tiimivalmentajan parhaat kirjat valintaopas 2019-20, rakenna oma lukuohjelmasi  ja hanki innostavimmat kirjat luettaviksi!

Tesla kiertää maata, Avaruusromua riittää minulle!

Ei kategoriaa

Teslan vieminen maata kiertävälle radalle on aivan eri asia kuin viedä sinne oma mielensä ja ajatuksensa. Siihen et tarvitse kalliita kantoraketteja, riittää kun avaat Yle Areenan ja etsii kuunneltavaksi ”Avaruusromua”. Eräs 10-vuotias tyttö kertoo kirjeessään kokemuksiaan ohjelmasta:

– Ensimmäinen lähetys pelotti minua, sitten aloin tykkäämään siitä. Olen tosi kiinnostunut elektroonisesta musiikista.

Toimittaja Jukka Mikkola soittaa Maryn kirjeen luettuaan hänen kappaleensa ”Avaruusmursu”. Tämä ohjelma on herättänyt minussa paljon hyviä ajatuksia ja ruokkinut luovuuttani. Se on tehty huolella ja pieteetillä. Sunnuntaina 11.2. Jukka pohtii Bodil Jönssonin 10:tä Ajatusta Ajasta. Bodil on yksi minun lempifilosofeistani, hänen kirjansa ovat pieniä, helppolukuisia aarteita!

”Kun lapsi kysyi antiikin Kreikassa, miksi tuossa maassa on tammenterho, hänelle vastattiin tammenterhon olevan maassa siksi, että siitä voisi kasvaa tammi. Jos taas lapsi meidän aikanamme ihmettelee tammenterhoa maassa, mitä hänelle vastataan? Tammenterho on maassa siksi, että se on pudonnut puusta maahan.”

Bodil Jönssonin mukaan meillä on nykyään mekanistinen selitysmalli, etsimme syy-seuraus suhteita ja selitämme mennyttä, vaikka meidän tulisi katsoa eteenpäin ja tulevaisuuteen, olla päämäärähakuisia. Meillä pitäisi olla visioita.

Viivi&Wagnerin tekijä Juba Tuomola toteaa Avaruusromusta seuraavaa:

”Suosittelen ohjelmaa lähes kaikille. Se on sellainen rauhottumisen paikka ja mietiskelyyn sopiva ohjelma, sen jälkeen jää sellainen fiilis, varsinkin ihmisille jotka ovat luovassa työssä, että ajatukset lähtee lentoon ja idoita syntyy. Sitähän mäkin joudun tuossa piirtämisessä tekemään, se auttaa tällaiseenkin.”

Kokeilkaa tekin tämän ohjelman vaikutusta mieleenne. Yllätytte varmasti!

Kolmas painos uunista ulos!

Ei kategoriaa

Eilen oli hieno päivä – kirjani kolmas painos valmistui. Nyt alkavat kirotusvirheet ola vähisä! Saatesanoiksi kirjoitin ajatuksiani tästä hetkestä ja Tiimiakatemiasta:

”Minusta tuntuu, että tämän kirjan sanoma on tuoreempi kuin koskaan. Itse itseään johtavat tiimit, litteät organisaatiot ja proaktiivinen toiminta ovat ajan kovinta ”hottia”. En ole aikaisemmin edes ymmärtänyt eläneeni tämän ilmiön keskellä yli 15 vuotta. Organisaatioita uudelleen synnytetään nyt niin kouluissa kuin yrityksissäkin.

Vanhat yrityskulttuurit ovat kuitenkin vahvoja, sen olemme joutuneet itsekin kokemaan. Johtoporras ei helpolla luovu vallasta. Vaikka henkilöt siellä vaihtuisivatkin, asenteet periytyvät ja tiimitoiminta nähdään edelleen hallitsemattomana tilapäisenä kokeiluna tai ”hippien tuohuna”. Kaikki eivät ole valmiita muutokseen, saatika luopumaan vallasta ja asemastaan. Älykkään johtamisen sijaan uuteen uskovat saavat osakseen lähinnä kiusaamista.

Kirjan tarinassa mukana olleet henkilöt ovat siirtyneet työelämään ja tuntuvat pärjäävän hyvin. Heillä on ainutlaatuinen taito toimia tiimissä ja saada asioita tapahtumaan. Vieraan palvelukseen työllistyneet saattavat kuitenkin hämmästellä perinteisten yritysten vanhoillista nihkeyttä ja johtamistapaa. Osa porukasta on ryhtynyt yrittäjiksi. Heillä on vapaus, mutta myös vastuu omasta työstään ja menestymisestään. Se innostaa.

Kolmannen painoksen partaalla elämme myös juhlavuotta. Tiimitoiminnan pitkäaikainen koelaboratorio Tiimiakatemia täyttää 25 vuotta ja sen perustaja Johannes Partanen tasakymmeniä. Onnea Johannes, olet mitä mainioin kaveli!

Kotiväen lisäksi on aika kiittää myös rakkaita valmentajakollegoja Ullaa, Essiä, Riikkaa ja Juhaa mainioista yhteisistä hetkistä tiimien parissa. Mitään suurta ei tässä maailmassa ole saatu aikaiseksi yksin, aina on tarvittu hyvä tiimi ympärille. Sellainen me olemme.”

Jyväskylässä 18.12.2017
Timo Lehtonen

Ps. Kirjan voit tilata nk. perinteiseen malliin. Kirjoita halukkuutesi ostaa kirja sähköpostilla lehtotim@gmail.com. Kirja toimitetaan sinulle hintaan 29,50€ + pienet postikulut. Muista laittaa nimesi ja postiosoitteesi!

Ps.2 Purjehduskuvakin on tuunattu kuntoon

UK_merimatka

Ps.3 Samoin tämä Teot-mallin kuva

UK_teotmalli

EN AINA OIKEIN JAKSA YMMÄRTÄÄ

Ei kategoriaa

tiimi2.jpg

(Sanomalehti Keskisuomalaisen 5.9. julkaiseman artikkelin ”Tiimiakatemia yhdistyy liiketalouteen – syynä puutteet liikeosaamisessa” innoittamana)

En aina oikein jaksa ymmärtää:

  • miksi emme voi elää sovussa Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa
  • miten ihmeessä Johannes Partanen pystyi keksimään ja toteuttamaan ilmiön nimeltä Tiimiakatemia
  • sitä ihmettä, että Tiimiakatemiasta valmistuneet edelleen tukevat ja kannustavat koko sydämestään meitä jatkamaan ja auttavat meitä kehittymään
  • että joka päivä menen niin onnellisena ja innoissani Tiimiakatemialle töihin
  • sitä ihmettä, että meidän tiimiyrittäjät ovat niin upeeta porukkaa ja yrittävät ja keksivät ihmeellisiä bisnesideoita ja laittavat ne käytäntöön
  • miksi niin monet ihmiset tulevat ulkomailta tutustumaan toimintaamme, innostuvat ja haluavat omaan maahansa samanlaisen oppivan yhteisön
  • missä ihmeen domainissa Tiimiakatemia elää, kun emme ole koulu emmekä yritys tai tehdas, mutta tuotteenamme syntyy YRI-ihmisiä (Innokas, Rohkea, Yritteliäs)

En aina oikein jaksa ymmärtää, miksi Keskisuomalaisessa ilmestyy niin negatiivisia juttuja meistä. Mutta sen ymmärrän, että toiminnassamme on paljon kehitettävää, emme vielä ole valmiita vaan keskeneräisiä, mutta omaamme mielettömän halun kehittyä.


Nimetön

Tarvitsemme neuvoa, kannustusta ja apua myös Jamkin taholta, esimiehiltämme ja -naisiltamme. Tarvitsemme asiakkaita ja yhteistyökumppaneita, heidän pitkämielisyyttä ja ymmärrystä, koska nuoret yrittäjämme ovat vielä kokemattomia ja tekevät virheitä.

1651247

Mutta he haluavat olla kehittämässä tätä kaupunkia, maakuntaa, Suomea ja vähän laajempiakin alueita, perustaa yrityksiä ja työllistyä, ollakseen osa hyvää tulevaisuutta.

Pitäisi tietysti ajatella positiivisesti, ja niin teenkin näillä lauseilla:

PUNAINEN PUUKUUTIO voidaan nähdä kuuluvaksi punaisten objektien luokkaan, kuutioiden luokkaan, puuesineiden luokkaan tai jopa lasten lelujen luokkaan.

SAMOIN Tiimiakatemia voidaan nähdä kuuluvan

  • Jyväskylän ammattikorkeakoulun koulutusohjelmien luokkaan,
  • Elämänkoulujen luokkaan,
  • Iloisten ja oppivien tiimiyrittäjien muodostamien yhteisöjen luokkaan, tai ehkä parhaiten,
  • AVARUUDESSA KULKEVIEN OUTOJEN OPPIVIEN ORGANISAATIOIDEN JA HEIMOJEN luokkaan.

Me voimme itse sen valita, sillä kukaan ei voi estää meidän ajatuksiamme, ne ovat meidän omia.

EPICTETUSTA LAINATEN kiitän Keskisuomalaista The Artikkelista (joka julkaistiin sinä päivänä jolloin Vilma Mutka ja Satu Vainio viettivät ihania synttäreitään):

Vastoinkäymisten tehtävänä on paljastaa, mikä mies/nainen on. Kun sinua kohtaa vastoinkäyminen, muista siis, että jumala on kuin urheiluvalmentaja ikään pannut sinut kamppailemaan rajuotteista nuorukaista vastaan. MINKÄHÄN TÄHDEN? Jotta sinusta tulisi olympiavoittaja. Ei se ilman hikeä tapahdu. Minä luulen, ettei kukaan ole saanut parempaa vastoinkäymistä kuin sinä olet saanut, jos olet vain valmis käyttämään sen eduksesi kuten urheilija käyttää tuota nuorukaista.”

TIIMIVALMENTAJAN ALATI MUUTTUVAT ROOLIT

Ei kategoriaa

IMG_0002

Tiimivalmentajan roolin pitäisi vaihtua tiimin kehitysvaiheiden mukaan, ja vaihtuuhan se tietyllä tavalla ihan itsestään.

Alussa olet keskiössä, huomion keskipisteenä, ja sinut odotetaan näyttävän suuntaa ja kertovan, mitä tiimissä oleminen ja tiimiläisenä toimiminen oikeastaan jäseniltä vaatii. Ajan myötä pääset pinteestä, ja siirryt tiimin kehälle, silti sinun pitää tehdä väliintuloja, ottaa toisinaan ohjat käsiin ja näyttää suuntaa, jos siihen on tarvetta. Lopulta tiimi kypsyy toiminnalle, itseohjautuu ja haastaa itsensä ja sinut. On aika tehdä tulosta!

  • Muotoutumisvaiheessa olet tiimin opas ja ohjaaja. Sinulla on isällinen/äidillinen ote, neuvot, opastat ja perehdytät tiimiläiset tiimitoimintaan.
  • Myrskyvaiheessa olet sovittelija, diplomaatti ja tiennäyttäjä. Autat tiimiä selviämään henkisistä karikoista, ratkot ihmissuhdeongelmia ja toimit erotuomarina.
  • Kun on sopimisen aika, neuvot laatimaan tiimisopimuksen ja toimintasuunnitelmat, autat organisoimaan arkipäivän toimintaa.
  • Suoritusvaiheessa matkaat tiimin ulkokehälle, siirryt konsultoimaan ja neuvomaan miten liiketoimintaa pyöritetään ja kehitetään

Oikeaksi tiimiksi kehittyminen kestää  ”kohtuuttoman”  kauan, ja koettelee niin tiimiläisiä kuin valmentajaakin.

Dr. Jason Fox olet kuin ilmetty joulupukki!

Ei kategoriaa

Jason_Fox

Sain vaimoltani Arjalta lahjaksi Työelämän vallankumouksen äänenkannattajan, ja löysin sieltä erittäin mielenkiintoisen kahviaddiktin Dr. Jason Foxia käsittelevän artikkelin.

Raha ei motivoi työntekijöitä kuin johonkin pisteeseen asti. sen jälkeen on kyse toisenlaisesta palkitsemisesta: työn merkityksellisyyden ja onnistumisesta.

Mitä tuohon lisäämään. Näinhän sen on. Näin vuoden 2014 lopussa voin ilolla yhtyä tämän Upean Työelämän Joulupukin lauseisiin. On ollut taas kerran ilo toimia Tiimiakatemian valmentajana. Hieno saada työskennellä nuorien tiimiyrittäjien seurassa, kokea, että työlläni on ilmeisesti ollut jokin merkitys. Olemme saavuttaneet hienoja onnistumisia yhdessä!

Jason tutki väitöskirjassaan eläkkeelle siirtyneitä ihmisiä. Vaikka elämässä on koittanut vapaus tehdä mitä vaan, toteuttaa unelmiaan ja puuhata kaikkea kivaa, ihmiset eivät silti ole olleet tyytyväisiä. Työn mukana elämästä on kadonnut mielekäs tekeminen: tavoitteet ja niiden saavuttamisesta saatu nautinto.

Tänä vuonna olemme yrittäneet saada tiimiläisiä asettamaan itselleen tavoitteita, pienten tavoitteiden sarjoja ja niiden saaavuttamisen jälkeen antamaan toisilleen palautetta ja pienimuotoista palkitsemista.Foxin mukaan tässä sovelletaan peliteollisuuden oppeja. Ajattelua hän kutsuu motivation designiksi.

Olemme siis Jasonin kanssa samoilla laduilla hiihtämässä! Tiimillä ja tiimiläisillä pitää olla selkeitä tavoitteita, eihän homma muuten pelitä. Mutta miten saada porukka sitoutumaan asetettuihin tavoitteisiin? Siinä onkin haastetta kerrakseen.

Piirsin asiasta oikein kuvionkin, jota voit tulkita omalla tavallasi, mielesi mukaan.

monttu_viimeisin

Jason Fox innostaa minua näitä pirtämään, sillä hän toteaa, että hänen luentomateriaali ja kirjan kuvitus ovat käsin piirrettyjä. Hänen esityksensä lähentelevät myös stand-upia. Näin esityksistä tulee vähemmän hiottuja, eivätkä ne toista itseään.

puheen sisältö on niin paljon tärkeämpää kuin itse esitys. maailma on täynnä tyhjää motivaatiopuhetta, amerikkalaistyylistä hengennostatusta, josta puuttuu sisältö.

Tuossa on järkeä. Siksi meidän ei pitäisi esitellä omaa pätevyyttämme ja todistella sitä, vaan meidän tulee haluta tulla paremmiksi, oppia ja kehittyä.

Voi tuota 31-vuotiasta, punapartaista, australialaista joulupukkia.

jason fox toi sanoillaan hyvän joulun toivotuksen! sinullekin! ja tavoitteen tulla vuonna 2015 peremmiksi, oppia ja kehittyä.

Nuorista tulee hyviä liidereitä!

Ei kategoriaa

IMG_4092

Olen vuoden aikana saanut seurata runsaan 15 nuoren tiimiyrittäjän kasvua johtajaksi. Tulevaisuuden johtaja synnyttää uudenlaisen johtamispuheen, jota vanha puhe yrittää laulaa suohon. Tämä vie meitä selkeästi kohti radikaaleja yrittäjyysareenoita – start-up, pop-up, nuoryrittäjäyhteisöt ja Hubit.

Ollis Leppänen väittää, että Liiketoimintasuunnitelma joutaa roskakoriin. Tämä vaikuttaa uhkaavalta, sillä liiketoimintasuunnitelmiinhan tämä järjestäytynyt yritysmaailma on aina perustunut. Mutta, eihän se näin voi olla. Ollis avasi keskustelun, ja kas kummaa, esimerkiksi Nordic Business Forum laajensi näkyä tuhansien ihmisten silmien alla – maailman huippuajattelijat ja johtajat saarnasivat samaa asiaa, ovat ne kuolleet!

Nuorista tulee hyviä johtajia, vanhat väistyvät ja katoavat avaruuteen. Heidän joukossaan vähitellen minäkin. Tai sitten, luonnossahan sitä vanhaa harmaaturkkista karhua seuraa aina joukko nuorempia karhuja. Ne tietävät, että tuolla vanhalla on kokemusta ja mielenkiintoisia ja opettavaisia tarinoita kerrottavana. Sitä ehkä kannattaakin seurata.

Henry Vesin ja 360 astetta

Ei kategoriaa

360

Ei suinkaan noin kuumaa, vaan johtajuuden 360 astetta: ylös, sivuille ja alas. Hyvä johtaja on myös hyvä johdettava. Miksi ihmeessä meillä on tiedostaen tai tiedostamatta tapana tehdä pomomme elämä hankalaksi, eikös se pitäisi tehdä helpoksi? Henry pohtii esseessään varsin syvällisesti johtamista, varsinkin ylöspäin:

This was one of the most interesting topics for me. How can you be a good lead? Maxwell gives us 9 simple, yet very thorough ideas of how to do it.

  1. Lead yourself – It all starts from you and how you lead yourself, make your boss’ work easier by doing your own job well
  2. Lighten your leaders load – As mentioned above, do your own job well, provide solutions on problem, support and give help.
  3. Be willing to do what others won’t – When you help others, you help the team. And when you help the team, you help the leader.
  4. Don’t manage – lead – Management is controlling, leading is releasing. Think like a leader and act like a leader.
  5. Invest in relationships – It’s all about the people and relationships.
  6. Be prepared every time you take your leaders time – You don’t want to waste his time, don’t you?
  7. Know when to push and when to back off – Before his decision make your honest opinion clear. After decision act like it’s your decision, regardless what you said before. Be loyal.
  8. Become a go-to player – Be that one teamplayer who can always be trusted.
  9. Be better tomorrow than you are today – You are never ready, so don’t stop!

Tästä saisi mainion huoneentaulun konttorin seinälle! Minusta sinun kannattaisi lukea Henry koko essee TÄÄLTÄ!

Valmentajan filosofia – syvin olemus?

Ei kategoriaa

Sykähdyttävät, raastavat sanat Johanna Kurkelan laulussa  ”Riko minut”.

Minua on kutsuttu hiekottajaksi, varmasti hieman huumorilla maustettuna, mutta ei koskaan kenenkään rikkojaksi. Kun kuuntelin tarkkaan tämän laulun sanat, niin en voinut olla vertaamatta niitä valmentajan elämään ja tiimiläisen valmentamiseen.

Vai käykö tässä niin, toisinpäin,

että tiimi rikkoo valmentajan, että hän voisi tulla ehjäksi, kiskooko tiimi valmentajasta kaiken tarpeettoman pois, että olisi helpompi valmentaa? Murskaako tiimi valmentajan muistot ja mielenmallit, runnoo raivon romuksi, tallaa turhan tiedon ja pätemisen tomuksi?

Polkeeko joukko maahan mielettömyyden ja pohjattoman itsekkyyden? Ehkä paremminkin käy näin. Valmentajaksi ei voi tulla kuin elämällä oppimismatkan yhdessä tiimiläisten kanssa, arkipäivää, juhlahetkiä ja pettymyksen laaksoja…..

 Kuuntele laulu.

Riko minut riekaleiksi
särje salani siruiksi
pilko minut atomeiksi
murskaa muistoni muruiksi
tallaa tietoni tomuksi
runno raivoni romuksi
polje maahan mun mielettömyys
ja se pohjaton itsekkyys

Riko minut
että ehjäksi tulla saan
riko minut hellästi
mutta kokonaan
kisko pois kaikki tarpeeton
silloin helpompi olla mun on
riko rakkaudellasi minut

Puhko minut palasiksi
älä päästä mua perille
taio suusi sapeliksi
viillä valheeni verille
tao rautaasi yli yön
läpi levon ja läpi työn
iske ivani seinää päin
iske kolmasti peräkkäin

Menestyvässä tiimissä minä tulee vasta kakkosena

Ei kategoriaa

Elämä tiimissä on niin kummaa ja haasteellista. Tami Tammisen ajatuksia mukaillen:

”Menestyvissä tiimeissä ollaan valmiita tinkimään omasta minästä yhteisen edun nimissä eli yksinkertaisesti tiimi tulee aina ensin!”

Tuo taitaa pitää paikkansa myös parisuhteessa (kohta 30 vuotta avio-onnea takanani). Tuon ajatuksen poimin Jaana Fagerin esseestä  ”Minä-tauti tappaa joukkueen”. Lue essee Tiimiakatemian Esseepankissa http://esseepankki.tiimiakatemia.fi/mina-tauti-tappaa-joukkueen/

Essee on sydäntä viiltävää reflektiota omasta roolista tiimissä:

”Oma tiimi, Mittava, täytyy laittaa etusijalle. En ole vastuussa tekemisistäni vain itselleni vaan myös 16 tiimikaverilleni. Vastuu on yksi avainsanoista, joilla saadaan minä-tauti kitkettyä maan tasalle. Olen vastuussa omista töistäni ja että ne tulevat hoidettua ennen kuin voin pitää vapaa-aikaa. Tiimiläisten ei pidä huolehtia siitä tai murehtia sitä onko työt tehty.”

Tästä päästään toiseen tärkeään aisaan nimeltään Luottamus. Luottamus ei tule itsestään, se tulee ansaita. Miten epäluottamus on minun kohdallani syntynyt? En ole kertonut tiimikavereilleni tarpeeksi omista tekemisistäni ja menoistani. Olen hoitanut töitäni ja hommiani vähän milloin sattuu tai huvittaa.

Lisäksi olen unohtanut tehdä joskus jonkun homman minkä olen luvannut. Tattadaaa ja paletti on valmis! Sen lisäksi etten ole pelannut kuin joukkueen jäsenen kuuluu, olen ollut vielä epäluotettavakin.  Omalla kohdallani voi sanoa, että tästä on suunta ylöspäin.

Kaikilla meillä on oma minämme, oma sisäinen joukkueemme johdettavanaan. Osa meistä vain ei tiedä, kuinka toimia ja osalla ei ole riittävää itsekuria toimenpiteidensä läpivientiin

Palautetta on tärkeä antaa ja saada. Vaikka olisi todella kiva saada vain positiivista palautetta, rakentava palaute ja kritiikki palauttaa maan pinnalle. Minusta tuntuu, että sitä tarvitsinkin. Motivaationi koko kevään aikana ei ole ollut paras mahdollinen.

Harmittaa, etten ole osannut käsitellä sitä, vaan tuottanut harmistusta ja pään vaivaa tiimiläisilleni. Ymmärsin, että vielä peli ei ole tältä keväältä menetetty vaan voin alkaa korjamaan asioita parempaan suuntaan ja jatkaa siitä syksyllä.  Nyt olen tosissani yrittänyt kertoa tiimiläisilleni missä menen ja ollut toimistolla aina kun en ole tapaamisilla tai tekemässä töitä tiimille.

Olen myös alkanut ajattelemaan, että jos jotain hommaa ei huvittaisi tehdä, jossain vaiheessa se on tehtävä. Parempi hoitaa heti alta pois, niin ei tule turhaa stressiä ja päänvaivaa.”

Kiitos Jaana tästä lukuelämyksestä!

TIIMIN KICK OFF, HERÄTÄ TEKEMISEN INTOHIMO

Ei kategoriaa

aulassa

Helteisen kesän jälkeen valmentaja kohtaa todellisen haasteen: kuinka herättää tiimeissä tekemisen intohimo?

Usein mennään jo lokakuuta, ennen kuin jotain alkaa todella tapahtua. Mutta kuinka valmentajan pinna kestää katsoa tätä ”tuusailua” – ei oikein mitenkään. Pitää ottaa käyttöön oveluus ja oivalluttaminen.

Jussi Galla on tehnyt mainion esseen Jenny Rogerssin kirjasta  ”Aikuisoppiminen” (se löytyy TÄÄLTÄ!).

Kirjasta löytyy mainio listaus hyvän oppimisen ohjaajan piirteistä, joille on tyypillistä

  • lämmin olemus – kyky osoittaa hyväksyntää oppijoille;
  • sosiaaliset taidot – kyky nivoa ryhmä yhteen ja pitää se ohjaksissa dominoimatta sitä;
  • epäsuora opetustyyli, joka aktivoi oppijoita ajattelemaan ja hyödyntämään heidän ajatuksiaan;
  • organisointikyky: tarvittavat resurssit on varattu ja käytettävissä ja hallinnolliset asiat hoituvat jouhevasti;
  • taito havaita ja ratkaista oppijoiden ongelmia;
  • innostuneisuus – esimerkiksi eloisa esiintymistapa, runsas katsekontaktin käyttö, monipuolinen äänenkäyttö;
  • rohkeus puolustaa sitä, mikä on oikein;
  • kyky rohkaista riskien ottamiseen silloin, kun tiimiläiset yrittävät kaataa henkilökohtaisia raja-aitojaan;
  • halu kyseenalaistaa: kyky esittää ajatuksia ja mielipiteitä, jotka rohkaisevat oppijoita tekemään enemmän kuin nämä uskoivat kykenevänsä tekemään;
  • rohkeutta ottaa uudelleen tarkasteluun pinttyneet käsityksensä;
  • jaksaminen stressin (ja väsymyksen) kohdatessa;
  • läsnäolevuus – luontevuus ja luontainen auktoriteetti;
  • taito esittää monimutkaiset asiat selkeästi ja yksinkertaisesti – yksinkertaistamatta kuitenkaan liikaa.

Voi tuota listan pituutta! Kokemuksesta voin sanoa, että siinäpä ne keskeisimmät hyvän valmentajan piirteet.

galla

Kuvassa Jussi Galla. Takana istuu päävalmentaja Ulla Luukas kesäisessä asussaan.

Näin syksyn alkaessa innostuneisuus, läsnäolo ja rohkeus astua uusille urille nousevat arvoonsa. On kuljettava hetki joukkojen edellä ja näytettävä suuntaa ja vauhtia.

Jussi on löytänyt myös toisen hyvän kirjan: Heikki Peltolan ”Yhtenä – kuinka minästä kasvaa me”. Tästäkin löytyy essee TÄÄLTÄ!  Tiimivalmentajan on uskottava todellakin siihen, että ihmiset on tarkoitettu toimimaan yhdessä ja tuottamaan ihmeitä, ja että kukaan ei käytä vielä kaikkia kykyjään, ja että hyvää on enemmän kuin havaitsemme.

Moni on haaveillut löytävänsä tänä syksynä SEN suuren ja mahtavan projektin ja löytävänsä SEN ainutlaatuisen asiakkuuden, joka tuottaa sekä oppeja että rahaa. Rutiinitehtävien on muututtava Peltolan mainitsemiin MAHTAVIIN hankkeisiin. Riemukas syksy alkakoot!

       Tehtävä       MAHTAVA hanke
  • Suoritus
  • Tehdään pienellä mielellä
  • Tulee tehdyksi
  • Ei sytytä, ei opeta
  • Pakkopullaa
  • Päättyy kun tehty
  • Harmaata ja hajutonta
  • Elämys
  • Tehdään suurella sielulla
  • Muuttaa jotakin
  • Oppimiskokemus
  • Elämäniloa
  • Jättää jäljen
  • Esteettinen elämys

aulassa

Pähkäilystä pieniin kokeiluihin

Ei kategoriaa

kokeilupyörä_letim

Tiimien harjoittama lopputulokseen päättymätön suunnittelu alkoi ottaa päähän.

Ja kuinka ollakaan, kävimme Luova Älykkyys&Notkeus – valmennusohjelmamme kanssa reissulla Aalto Yliopiston Design Factorissa. Sieltä löytyi apu. Anssi Tuulenmäki piti meille mieluisan esityksen, jonka kiteyteytyksestä piirsin tuon yllä olevan piirroksen.

Siis:

  1. Etsi toimialoja, jotka eivät toimi tai jotka ovat jämähtäneet paikalleen ja jääneet ajan hampaisiin
  2. Ideoi muista poikkeavia ideoita ja ratkaisuja
  3. Avaa suusi, ja kerro ideastasi toisille, pakota näin itsesi tekemään ideastasi totta
  4. LASKE KOKEILEMISEN KYNNYSTÄ! Ja tuota myös paljon ideoita, miten kokeilet tuotetta/palvelua/konseptiasi markkinoilla
  5. Ei muuta kuin kokeilemaan. Mieti myös, miten saisit kokeiluillesi julkisuutta, sillä hyvät kokeilut saavat osakseen myös merkittäviäkin resursseja
  6. Ajattele isosti, kokeile pienesti, ”Think big, start small!”

Ensimmäisen kokeilun jälkeen mieti:

  • Haluaako asiakas tätä?
  • Pystytäänkö konsepti kaupallistamaan ja toteuttamaan?
  • Onko toiminta taloudellisesti kannattavaa?

Joten: Ikuisesta suunnittelusta pieniin kokeiluihin ja käytännön kehittämiseen. Mieluummin heti kuin huomenna!