Kyllä juttu-ukossa on potentiaalia tiimissäkin

Meitä on niin moneksi! Tiimitoiminnassa kiteytyy yksilön persoonallisuus ja tapa toimia ja tehdä töitä. Oheisessa nelikentässä ulottuvuuksiksi on valittu tiimiläisen tiimiin sitoutumisen ja ahkeruuden tasot. Toiset ovat ahkeria, toiset pohdiskelevat ja eräät ovat yksinkertaisesti laiskoja eivätkä tee eivätkä pohdiskele yhtään mitään. Minkäs ihminen luonnolleen mahtaa! Mutta mahtaako valmentajakaan? Jotain on kuitenkin tehtävissä: ohessa kolme kysymystä,Jatka lukemista ”Kyllä juttu-ukossa on potentiaalia tiimissäkin”

Voileipäkakkua ja kuohuviiniä – niiden avulla tiimi pääsee tavoitteisiinsa?

Olen miettinyt kevään tapahtumia tiimeissäni. Eniten harmittaa, ettemme pystyneet ajamaan läpi teemoitettua Spurttia (piirros) onnistuneesti alusta loppuun. Tiimi tarvitsee onnistuakseen oikean rytmin ja aikataulun. On turha asettaa tavoitteita koko kevääksi, vaan kevät on jaettava 4-6 viikon pituisiksi spurteiksi. Niille kehitellään oiva teema, esim. asiakkuudet ja tekemällä oppiminen, teoriat ja mallintaminen tai liiketoiminnan vauhdittaminen. Kun teemaJatka lukemista ”Voileipäkakkua ja kuohuviiniä – niiden avulla tiimi pääsee tavoitteisiinsa?”

Future Thinkers, Tiimiakatemian innovatiivisin yritys

Samuli Saukkonen kertoo esseessään seuraavaa: Future Thinkers luo uuden normin Päätimme uuden hörhöilyn, eli Future Thinkers –aatteen kanssa, että teemme tulevaisuudessa innovaation, josta tulee myöhemmin normi. Ilmiöissä kun on tärkeää, että juurrutetaan ja uudistetaan. Eli asiat, jotka aikoinaan ovat olleet tajunnanräjäyttäviä uutuuksia ja joista on puhuttu naapureilla ja kylänmiehille suut vaahdossa, voivat nykyään olla niinJatka lukemista ”Future Thinkers, Tiimiakatemian innovatiivisin yritys”

Tiimivalmentajan rooli ja tehtävä tiimin loppuvaiheessa

Kun tiimi on tulossa tiensä päähän, eivät valmentajalta työt lopu: Olet tiimin ulkokehällä sparraajana ja fasilitaattorina, et enää ytimessä On aika koota kokemukset yhteen, reflektoida ja miettiä, mitä tämän tiimin matkasta koimme ja mitä opimme Klousaa siis kuljettu tie arvokkaasti ja mallinna porukalle uusi tie, näytä suuntaa Visioi tiimiläisille innostava tulevaisuus, ole ennustaja ja tietäjäJatka lukemista ”Tiimivalmentajan rooli ja tehtävä tiimin loppuvaiheessa”

EN AINA OIKEIN JAKSA YMMÄRTÄÄ

(Sanomalehti Keskisuomalaisen 5.9. julkaiseman artikkelin ”Tiimiakatemia yhdistyy liiketalouteen – syynä puutteet liikeosaamisessa” innoittamana) En aina oikein jaksa ymmärtää: miksi emme voi elää sovussa Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa miten ihmeessä Johannes Partanen pystyi keksimään ja toteuttamaan ilmiön nimeltä Tiimiakatemia sitä ihmettä, että Tiimiakatemiasta valmistuneet edelleen tukevat ja kannustavat koko sydämestään meitä jatkamaan ja auttavat meitä kehittymään ettäJatka lukemista ”EN AINA OIKEIN JAKSA YMMÄRTÄÄ”

TEE ITSELLESI TIIMIYRITTÄJÄN TAITOPROFIILI

Laadi sinäkin itsellesi tiimiyrittäjän taitoprofiili. Tämän kehitelmän takana ovat mm. opetusneuvos Johannes Partanen ja  ”tietäjä”, tietokirjailija Jukka Hassinen (minä piirtelin tämän sykähdyttävän graafisen fasilitoinnin). Olemme käyttäneet tätä Tiimiakatemialla mainiona arviointityökaluna. Meiltä voi tilata myös mainion Tiimiakatemian arviointipassin hintaan 19,95 + erittäin kohtuulliset postituskulut. Julkaisun koko A5, pehmeäkantinen, sivuja 66. Kirjoittele ja tilaa lehtotim@gmail.com

Koulun luuserista kuoriutui tiimissä ydinpelaaja – Diamond of the Team!

Peruskoulu ja lukio upottaa erilaiset oppijat suohon. Ei synny onnistumisen tunnetta, uskoa itseen ja omiin kykyihin. Tanja Heikkilä kirjoittaa blogissaan sydäntä särkevästi omasta  opintiestään,  joka alkaa  ”maan korvessa kulkevi lapsosen tie” – oppimiskokemuksesta, mutta päättyy uuden, huikeita näkymiä ja onnistumisia avaavaan elämyksellisen oppimisen tien löytymiseen. Tutustu blogiin https://tanjantavalla.wordpress.com

Valmentajan filosofia – syvin olemus?

Sykähdyttävät, raastavat sanat Johanna Kurkelan laulussa  ”Riko minut”. Minua on kutsuttu hiekottajaksi, varmasti hieman huumorilla maustettuna, mutta ei koskaan kenenkään rikkojaksi. Kun kuuntelin tarkkaan tämän laulun sanat, niin en voinut olla vertaamatta niitä valmentajan elämään ja tiimiläisen valmentamiseen. Vai käykö tässä niin, toisinpäin, että tiimi rikkoo valmentajan, että hän voisi tulla ehjäksi, kiskooko tiimi valmentajasta kaikenJatka lukemista ”Valmentajan filosofia – syvin olemus?”

KAVERIN JOHTAMINEN JOHTAJAN KAVERINA

”Tiimiläinen! Ei kai haittaisi, vaikka olisit helppo johdettava, sillä kaverisi vasta harjoittelee johtamistasi.” Tähän tarpeeseen sopii mainiosti kirja HYVEJOHTAJUUS http://www.hyvejohtajuuskirja.fi/ Kirja on saanut erinomaista palautetta tiimiläisiltä, ja voit lukea Kaisa Kylä-Kailan esseen kirjasta TÄÄLTÄ!

Vihdoinkin pääsin töihin ja konfliktien pariin!

Piirros: Mainio tapa ratkaista ”kahdenvälisiä” konflikteja: HOT DOUPLE CHAIR DIALOG PLAY by Mittava: Perinteisen dialogiympyrän keskellä asetetaan vastakkaine kaksi nojatuolia. Toisessa istuu henkilö, joka on aiheuttanut konfliktin tiimissä, toisessa voi istua vuoron perään henkilö, jolle on jäänyt jotain hampaankoloon. Ja niitä ihania, tiimin kehitystä vauhdittavia konfliktia on todellakin tiedossa! Tuskin riemukkaampaa asiaa onkaan. Anu KuivaniemiJatka lukemista ”Vihdoinkin pääsin töihin ja konfliktien pariin!”

Menestyvässä tiimissä minä tulee vasta kakkosena

Elämä tiimissä on niin kummaa ja haasteellista. Tami Tammisen ajatuksia mukaillen: ”Menestyvissä tiimeissä ollaan valmiita tinkimään omasta minästä yhteisen edun nimissä eli yksinkertaisesti tiimi tulee aina ensin!” Tuo taitaa pitää paikkansa myös parisuhteessa (kohta 30 vuotta avio-onnea takanani). Tuon ajatuksen poimin Jaana Fagerin esseestä  ”Minä-tauti tappaa joukkueen”. Lue essee Tiimiakatemian Esseepankissa http://esseepankki.tiimiakatemia.fi/mina-tauti-tappaa-joukkueen/ Essee on sydäntäJatka lukemista ”Menestyvässä tiimissä minä tulee vasta kakkosena”

TIIMIN KICK OFF, HERÄTÄ TEKEMISEN INTOHIMO

Helteisen kesän jälkeen valmentaja kohtaa todellisen haasteen: kuinka herättää tiimeissä tekemisen intohimo? Usein mennään jo lokakuuta, ennen kuin jotain alkaa todella tapahtua. Mutta kuinka valmentajan pinna kestää katsoa tätä ”tuusailua” – ei oikein mitenkään. Pitää ottaa käyttöön oveluus ja oivalluttaminen. Jussi Galla on tehnyt mainion esseen Jenny Rogerssin kirjasta  ”Aikuisoppiminen” (se löytyy TÄÄLTÄ!). Kirjasta löytyyJatka lukemista ”TIIMIN KICK OFF, HERÄTÄ TEKEMISEN INTOHIMO”

VALMENTAJA VOI TAPPAA TIIMIN MONOLOGILLAAN!

Voisin väittää, että aktiivinen valmentaja on enimmäkseen hiljaa. Mitä ihmettä, mistä sille valmentajalle sitten maksetaan? No tietysti valmentamisesta, joka ei ole jatkuvaa puhumista ja tiimin dialogin keskeyttämistä, neuvomista, ohjaamista, opastamista, opettamista tai monologia. TAI voihan monologia käyttää tehokeinona, kun haluaa vaikuttaa negatiivisesti tiimin aktiivisuus- ja innostustasoon. Valmentajan aktiivinen monologi keskeyttää tiimin herkän dialogiaihion, puhaltaa senJatka lukemista ”VALMENTAJA VOI TAPPAA TIIMIN MONOLOGILLAAN!”

Pähkäilystä pieniin kokeiluihin

Tiimien harjoittama lopputulokseen päättymätön suunnittelu alkoi ottaa päähän. Ja kuinka ollakaan, kävimme Luova Älykkyys&Notkeus – valmennusohjelmamme kanssa reissulla Aalto Yliopiston Design Factorissa. Sieltä löytyi apu. Anssi Tuulenmäki piti meille mieluisan esityksen, jonka kiteyteytyksestä piirsin tuon yllä olevan piirroksen. Siis: Etsi toimialoja, jotka eivät toimi tai jotka ovat jämähtäneet paikalleen ja jääneet ajan hampaisiin Ideoi muistaJatka lukemista ”Pähkäilystä pieniin kokeiluihin”

Jotta asiat menisivät eteenpäin ja syntyisi jotain oikeasti

Demokratia, dialogi ja unelmat ovat kolme upeaa sanaa, jotka ovat väärin käytettynä tuloksellisen tiimitoiminnan  täystuhoja ja miinoja. Joku voisi kutsua niitä myös: Werbaaleiksi Neutronpommeiksi (WNP): ihmiset jäävät henkiin, mutta kaikki toiminta tiimissä lakkaa. Joten kirjoitin tuon viereisen huoneentaulun, jonka sanomaa seuraten tiimin toiminta on hauskaa, tuloksellista ja elämänmakuista!

TIIMIOPPIMISEN 60/20/20 – PERIAATE

Mikä on Oppimisen 60/20/20 – periaate? Sen ymmärtää varsin hyvin, jos lukee artikkelin, joka käsittelee 70/20/10-periaatetta, joka pohjautuu David Kolbin 70-luvulla esittämään kokemuksellisen oppimisen malliin. Aiheesta on tarjolla mainio videokin: Lue myös artikkeli  ”The 70/20/10 principle” Jyväskylän Tiimiakatemialla Oppimisen 60/20/20-periaate on tutumpi: viikossa tehdään työtä 40 tuntia, joista 24 tuntia oman tiimiyrityksen pyörittämistä, 8 tuntiaJatka lukemista ”TIIMIOPPIMISEN 60/20/20 – PERIAATE”