ANTAUDU FLOWN VIETÄVÄKSI JA TASAPAINOTTOMUUTEEN

VALMENTAJAN MATERIAALIT

Kyllä virtaa, jos natsaa!

Flow on optimaalinen ja nk. virtauskokemus, jota useimmat meistä metsästävät. Tässä tilassa ihmisen tietoisuuteen saapuva informaatio on tasapainossa minän tavoitteiden kanssa. Vaikeanimisen psykologin Mihály Csíkszentmihályin kehitelmä. ”Virtauksen seurauksena minän järjestys on aikaisempaa monimuotoisempaa”, hän toteaa.ahdistus

”Paljon useammin olemme hermostuneita, ahdistuneita ja huolestuneita”

– koska meille on siunautunut liian kovat haasteet osaamiseemme, ja monet sanovat, resursseihimme nähden. Jotkut taas vaipuvat apatiaan ja tylsistyvät, koska haasteita ei ole tai taidoissakin on puutteita.

En kyllä ymmärrä, voiko ihminen tuntea olevansa rento ja tyytyväinen, jos taitoja ja kykyjä riittää, mutta haastetaso työssä ja elämässä on olematon. Yleisesti tätä tilaa kutsutaan

”laakereilla lepäämiseksi”,

ja fokus omassa elämässä on muualla kuin arkipäivän työssä (harrastukset tai muu päteminen).

Voihan näitä asioita kuvata myös hyppylaudalla, jonka kanssa tasapainon saavuttaminen on todella vaikeaa (ellei molemmilla ole jalat maassa).

A. Tietoisuuteen tuleva informaatio ei ole riittävä suhteessa minän tavoitteisiin. Ei muuta kuin opettelemaan uusia tietoja ja taitoja.

B. Tiedot ja taidot ovat tasapainossa omien tavoitteiden kanssa. Mutta mitäs sittten, kun haastat itsesi epämukavuus-alueelle tai jäät vaikka eläkkeelle? Tyyntä myrskyn edellä…

C. Tietoisuuteen tulevaa informaatiota riittää, mutta minän tavoitteet ovat olemattomat. Vaarallinen tila, jota tulisi välttää.

Lähes kaikki meistä etsivät tasapainotilaa, hallinnan tunnetta elämässä, jolloin työn haasteet ja omat tietomme ja taitomme kohtaavat. Mutta tätä tilannetta voi kutsua virkistävällä sanonnalla:

”Tyyntä myrskyn edellä!”

Jos vähänkin aavistelee tulevaa, niin on parempi valmistautua epätasapainoon ja RAJUIHIN VIRTAUKSIIN.

Mihály Csíkszentmihályin on syntyperältään unkarilainen. Hänen oppeihinsa perustuvan piirustuksen näin ensimmäisen kerran vuonna 1997 kun opiskelin Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa ja päävalmentaja Timo Partanen tuli opiskelijoineen esittelemään Tiimiakatemian toimintaa ja pedagogiikkaa. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita…

Tuo piirros olisi hyvä työkalu myös työvoimaviranomaisille, kun soveltavat työttömyysturvan aktiivimallia käytäntöön. Leikkaisivat etuudesta 4,65% vasta sitten kun ovat sijoittaneet kaverin tuohon kuvioon ja ryhtyneet tarvittaviin toimenpiteisiin. Voisiko tilanteen korjata ketterällä oppimisella, josta Leena-Maija Otala on tehnyt kirjanja Vilma Mutka videon? Tässä opitaan nopeasti, mistä on kyse, miten tilanne ratkaistaan ja mitä osaamista ratkaiseminen edellyttää. Olen samaa mieltä Otalan kanssa, että lähes jokainen kokee epävarmuutta sekä omasta että organisaationsa puolesta, koska muutokset heilauttavat tilanteita jatkuvasti. Oppiminen ja erityisesti ketterä oppiminen on tapa hallita muutosta ja vastata mahdollisimman nopeasti uusiin haasteisiin, hän väittää. Ja näinhän se on.

Mainokset

Kyllä juttu-ukossa on potentiaalia tiimissäkin

VALMENTAJAN TYÖKALUT

10644711_730304210357933_6684135942986610195_n

Meitä on niin moneksi! Tiimitoiminnassa kiteytyy yksilön persoonallisuus ja tapa toimia ja tehdä töitä. Oheisessa nelikentässä ulottuvuuksiksi on valittu tiimiläisen tiimiin sitoutumisen ja ahkeruuden tasot.

Toiset ovat ahkeria, toiset pohdiskelevat ja eräät ovat yksinkertaisesti laiskoja eivätkä tee eivätkä pohdiskele yhtään mitään. Minkäs ihminen luonnolleen mahtaa! Mutta mahtaako valmentajakaan? Jotain on kuitenkin tehtävissä: ohessa kolme kysymystä, joilla voit avata keskustelun eri  ”pelureiden” kanssa. Keksi lisää!!

VAPAA-MATKUSTAJA (vähäinen sitoutuminen, laiska) mitä valmentajan kannattaa kysyä häneltä

  • Millaisia mielekkään ja innostavan tekemisen esteitä tiimissämme on sinun mielestäsi?
  • Millaisia kaveri/ystävyyssuhteita sinulle on syntynyt tiimin sisällä, vai tunnetko itsesi ulkopuoliseksi, jos niin millä tavalla?
  • Mitä mielenkiintoista haluaisit tehdä tiimissä ja antaako tiimi tälle mahdollisuutta?

JUTTU-UKKKO/EUKKO  sitoutunut mutta vähätöinen)

  • Mitä asioita olet tehnyt viime aikoina, jotka auttavat tiimiä pääsemään tavoitteisiinsa?
  • Oletko miettinyt keinoja, joilla voisit innostaa muitakin sitoutumaan tiimiin ja joilla voisi vahvistaa tiimin yhteishenkeä?
  • Mitä uusia taitoja tarvitset ja mitä taitoja sinun pitäisi kehittää, että voisit toimia tehokkaasti tiimissä?

YKSITYISYRITTÄJÄ (ahkera mutta tiimistä riippumaton)

  • Oletko miettinyt, miten voisit auttaa tiimiä menestymään?
  • Mitä tietojasi ja taitojasi tiimiläiset arvostavat eniten?
  • Miten tiimi voisi auttaa sinua menestymään?

AVAINPELAAJAT (ahkera ja täysin sitoutunut tiimiin)

  • Miten saisit tiimikaverisi puhaltamaan enemmän yhteen hiileen?
  • Millaista palautettta saat muilta tiimiläisiltä ja motivoiko palaute sinua?
  • Miten kehittäisit tiimin toimintaa ja saisit kaikki innolla mukaan?

Tämä juttu on ote uudesta kirjastani  ”Ei enää koskaan yksin – teen ja opin tiimissä”. Sen voi tilata täältä

Kirjan_kansi

Aiheeseen liittyvää valmennusta voi tilata TÄÄLTÄ!

Voileipäkakkua ja kuohuviiniä – niiden avulla tiimi pääsee tavoitteisiinsa?

VALMENTAJAN TYÖKALUT

uk_spurtti_1Olen miettinyt kevään tapahtumia tiimeissäni. Eniten harmittaa, ettemme pystyneet ajamaan läpi teemoitettua Spurttia (piirros) onnistuneesti alusta loppuun.

Tiimi tarvitsee onnistuakseen oikean rytmin ja aikataulun. On turha asettaa tavoitteita koko kevääksi, vaan kevät on jaettava 4-6 viikon pituisiksi spurteiksi. Niille kehitellään oiva teema, esim. asiakkuudet ja tekemällä oppiminen, teoriat ja mallintaminen tai liiketoiminnan vauhdittaminen. Kun teema on päätetty, pitää jokaiselle viikolle aikatauluttaa myös tekeminen ja päivärytmi: milloin treenit pidetään, kuinka monta asiakaskäyntiä, mitä kirjoja luetaan, mitkä ovat ohjaavat mallit ja teoriat jne.

Onnistuimme vain kerran joten kuten ajamaan läpi koko spurtti alusta loppuun. Tavoitteet ohjasivat tiimiläiset tekemään, mutta enemmän olisin odottanut heittäytymistä teemaan ja roolittamista. Spurtti on kuin elokuva, sillä pitää olla käsikirjoitus ja se pitää ”näytellä” läpi. Vaatii rohkeutta ja jatkuvaa seurantaa. SEURANTAA! Joka ikisen viikon jälkeen on selvitettävä, mihin on päästy ja mihin pitää päästä ensi viikolla.

uk_spurtti_2Eikä hauskuutta saa unohtaa. Tein yksiin treeneihin voileipäkakun ja joimme tavoitteisiin pääsemisen kunniaksi kuohuviiniä – heti aamusta! Yhdet treenit pidettiin meillä kotona, tein kunnon aamiaisen, paistoin pekonit ja leivoin sämpylät. Nautin näistä treeneistä itse ja niin nautti tiimiläisetkin.

Tiimin vauhtiin laittaminen vaatii älyttömästi panostusta valmentajalta. Harmittaa, kun en vieläkään osaa keskittyä olennaiseen ja vaatia tiimiä laatimaan selkeät, mitattavat tavoitteet ja aikataulut. Ja seurata tarkkaan, miten niihin päästään. Kaikesta huolimatta – tiimien valmentaminen on todella upeaa työtä!

Future Thinkers, Tiimiakatemian innovatiivisin yritys

TARINAT

Samuli Saukkonen kertoo esseessään seuraavaa:

Future Thinkers luo uuden normin
Päätimme uuden hörhöilyn, eli Future Thinkers –aatteen kanssa, että teemme tulevaisuudessa innovaation, josta tulee myöhemmin normi. Ilmiöissä kun on tärkeää, että juurrutetaan ja uudistetaan. Eli asiat, jotka aikoinaan ovat olleet tajunnanräjäyttäviä uutuuksia ja joista on puhuttu naapureilla ja kylänmiehille suut vaahdossa, voivat nykyään olla niin arkipäiväisiä, että unohdamme niiden olemassaolon. Näitä olivat 1882 vuonna sähkövalot. Isovanhempien aikoihin ensimmäiset radiot ja televisiot. Vanhemmillamme väritelevisiot ja pöytätietokoneet. Meidän aikana taas internet, älypuhelimet, -kellot, sosiaalinen media. Tulevaisuudessa erilaiset hologrammit, ihmiseen integroitavat sirut. Lista vain jatkuu.

Lue lisää täältä

http://esseepankki.tiimiakatemia.fi/ilmion-kaava-2/

Tiimivalmentajan rooli ja tehtävä tiimin loppuvaiheessa

VALMENTAJAN TYÖKALUT

Kun_tiimi_valmistuu

Kun tiimi on tulossa tiensä päähän, eivät valmentajalta työt lopu:

  1. Olet tiimin ulkokehällä sparraajana ja fasilitaattorina, et enää ytimessä
  2. On aika koota kokemukset yhteen, reflektoida ja miettiä, mitä tämän tiimin matkasta koimme ja mitä opimme
  3. Klousaa siis kuljettu tie arvokkaasti ja mallinna porukalle uusi tie, näytä suuntaa
  4. Visioi tiimiläisille innostava tulevaisuus, ole ennustaja ja tietäjä
  5. Laadi tiimille ja tiimiläisille tarvittavat dokumentit, työtodistukset, tutkintotodistukset, diplomit ja jaa ansiomerkit
  6. Saata tiimisi viimeiseen ponnistukseen, jossa porukka osoittaa opitut tiedot ja taidot sekä kyvyn synnyttää yhdessä
  7. Juhli ja vie päätökseen. Tee luopumisen ja loppumisen surutyöt ja riennä uusiin seikkailuihin

Et voi hallita ja omistaa tiimiä, mutta kukaan ei voi sinulta viedä pois niitä upeita, yhdessä koettuja hetkiä, ylä ja alamäkiä, onnea ja surua, naurua ja kyyneleitä. Sinä omistat muistot ja oppimasi ja luulet tietäväsi, miten tiimejä valmennetaan.

EN AINA OIKEIN JAKSA YMMÄRTÄÄ

Ei kategoriaa

tiimi2.jpg

(Sanomalehti Keskisuomalaisen 5.9. julkaiseman artikkelin ”Tiimiakatemia yhdistyy liiketalouteen – syynä puutteet liikeosaamisessa” innoittamana)

En aina oikein jaksa ymmärtää:

  • miksi emme voi elää sovussa Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa
  • miten ihmeessä Johannes Partanen pystyi keksimään ja toteuttamaan ilmiön nimeltä Tiimiakatemia
  • sitä ihmettä, että Tiimiakatemiasta valmistuneet edelleen tukevat ja kannustavat koko sydämestään meitä jatkamaan ja auttavat meitä kehittymään
  • että joka päivä menen niin onnellisena ja innoissani Tiimiakatemialle töihin
  • sitä ihmettä, että meidän tiimiyrittäjät ovat niin upeeta porukkaa ja yrittävät ja keksivät ihmeellisiä bisnesideoita ja laittavat ne käytäntöön
  • miksi niin monet ihmiset tulevat ulkomailta tutustumaan toimintaamme, innostuvat ja haluavat omaan maahansa samanlaisen oppivan yhteisön
  • missä ihmeen domainissa Tiimiakatemia elää, kun emme ole koulu emmekä yritys tai tehdas, mutta tuotteenamme syntyy YRI-ihmisiä (Innokas, Rohkea, Yritteliäs)

En aina oikein jaksa ymmärtää, miksi Keskisuomalaisessa ilmestyy niin negatiivisia juttuja meistä. Mutta sen ymmärrän, että toiminnassamme on paljon kehitettävää, emme vielä ole valmiita vaan keskeneräisiä, mutta omaamme mielettömän halun kehittyä.


Nimetön

Tarvitsemme neuvoa, kannustusta ja apua myös Jamkin taholta, esimiehiltämme ja -naisiltamme. Tarvitsemme asiakkaita ja yhteistyökumppaneita, heidän pitkämielisyyttä ja ymmärrystä, koska nuoret yrittäjämme ovat vielä kokemattomia ja tekevät virheitä.

1651247

Mutta he haluavat olla kehittämässä tätä kaupunkia, maakuntaa, Suomea ja vähän laajempiakin alueita, perustaa yrityksiä ja työllistyä, ollakseen osa hyvää tulevaisuutta.

Pitäisi tietysti ajatella positiivisesti, ja niin teenkin näillä lauseilla:

PUNAINEN PUUKUUTIO voidaan nähdä kuuluvaksi punaisten objektien luokkaan, kuutioiden luokkaan, puuesineiden luokkaan tai jopa lasten lelujen luokkaan.

SAMOIN Tiimiakatemia voidaan nähdä kuuluvan

  • Jyväskylän ammattikorkeakoulun koulutusohjelmien luokkaan,
  • Elämänkoulujen luokkaan,
  • Iloisten ja oppivien tiimiyrittäjien muodostamien yhteisöjen luokkaan, tai ehkä parhaiten,
  • AVARUUDESSA KULKEVIEN OUTOJEN OPPIVIEN ORGANISAATIOIDEN JA HEIMOJEN luokkaan.

Me voimme itse sen valita, sillä kukaan ei voi estää meidän ajatuksiamme, ne ovat meidän omia.

EPICTETUSTA LAINATEN kiitän Keskisuomalaista The Artikkelista (joka julkaistiin sinä päivänä jolloin Vilma Mutka ja Satu Vainio viettivät ihania synttäreitään):

Vastoinkäymisten tehtävänä on paljastaa, mikä mies/nainen on. Kun sinua kohtaa vastoinkäyminen, muista siis, että jumala on kuin urheiluvalmentaja ikään pannut sinut kamppailemaan rajuotteista nuorukaista vastaan. MINKÄHÄN TÄHDEN? Jotta sinusta tulisi olympiavoittaja. Ei se ilman hikeä tapahdu. Minä luulen, ettei kukaan ole saanut parempaa vastoinkäymistä kuin sinä olet saanut, jos olet vain valmis käyttämään sen eduksesi kuten urheilija käyttää tuota nuorukaista.”

TEE ITSELLESI TIIMIYRITTÄJÄN TAITOPROFIILI

VALMENTAJAN MATERIAALIT

SPI-T201-MF15090312210_0001

Laadi sinäkin itsellesi tiimiyrittäjän taitoprofiili. Tämän kehitelmän takana ovat mm. opetusneuvos Johannes Partanen ja  ”tietäjä”, tietokirjailija Jukka Hassinen (minä piirtelin tämän sykähdyttävän graafisen fasilitoinnin). Olemme käyttäneet tätä Tiimiakatemialla mainiona arviointityökaluna.

KansiMeiltä voi tilata myös mainion Tiimiakatemian arviointipassin hintaan 19,95 + erittäin kohtuulliset postituskulut. Julkaisun koko A5, pehmeäkantinen, sivuja 66. Kirjoittele ja tilaa lehtotim@gmail.com

Koulun luuserista kuoriutui tiimissä ydinpelaaja – Diamond of the Team!

TARINAT

tanja

Peruskoulu ja lukio upottaa erilaiset oppijat suohon. Ei synny onnistumisen tunnetta, uskoa itseen ja omiin kykyihin. Tanja Heikkilä kirjoittaa blogissaan sydäntä särkevästi omasta  opintiestään,  joka alkaa  ”maan korvessa kulkevi lapsosen tie” – oppimiskokemuksesta, mutta päättyy uuden, huikeita näkymiä ja onnistumisia avaavaan elämyksellisen oppimisen tien löytymiseen.

Tutustu blogiin https://tanjantavalla.wordpress.com

Valmentajan filosofia – syvin olemus?

Ei kategoriaa

Sykähdyttävät, raastavat sanat Johanna Kurkelan laulussa  ”Riko minut”.

Minua on kutsuttu hiekottajaksi, varmasti hieman huumorilla maustettuna, mutta ei koskaan kenenkään rikkojaksi. Kun kuuntelin tarkkaan tämän laulun sanat, niin en voinut olla vertaamatta niitä valmentajan elämään ja tiimiläisen valmentamiseen.

Vai käykö tässä niin, toisinpäin,

että tiimi rikkoo valmentajan, että hän voisi tulla ehjäksi, kiskooko tiimi valmentajasta kaiken tarpeettoman pois, että olisi helpompi valmentaa? Murskaako tiimi valmentajan muistot ja mielenmallit, runnoo raivon romuksi, tallaa turhan tiedon ja pätemisen tomuksi?

Polkeeko joukko maahan mielettömyyden ja pohjattoman itsekkyyden? Ehkä paremminkin käy näin. Valmentajaksi ei voi tulla kuin elämällä oppimismatkan yhdessä tiimiläisten kanssa, arkipäivää, juhlahetkiä ja pettymyksen laaksoja…..

 Kuuntele laulu.

Riko minut riekaleiksi
särje salani siruiksi
pilko minut atomeiksi
murskaa muistoni muruiksi
tallaa tietoni tomuksi
runno raivoni romuksi
polje maahan mun mielettömyys
ja se pohjaton itsekkyys

Riko minut
että ehjäksi tulla saan
riko minut hellästi
mutta kokonaan
kisko pois kaikki tarpeeton
silloin helpompi olla mun on
riko rakkaudellasi minut

Puhko minut palasiksi
älä päästä mua perille
taio suusi sapeliksi
viillä valheeni verille
tao rautaasi yli yön
läpi levon ja läpi työn
iske ivani seinää päin
iske kolmasti peräkkäin

KAVERIN JOHTAMINEN JOHTAJAN KAVERINA

TARINAT

”Tiimiläinen! Ei kai haittaisi, vaikka olisit helppo johdettava, sillä kaverisi vasta harjoittelee johtamistasi.”

Tähän tarpeeseen sopii mainiosti kirja HYVEJOHTAJUUS http://www.hyvejohtajuuskirja.fi/

kaisaKirja on saanut erinomaista palautetta tiimiläisiltä, ja voit lukea Kaisa Kylä-Kailan esseen kirjasta TÄÄLTÄ!

Vihdoinkin pääsin töihin ja konfliktien pariin!

VALMENTAJAN TYÖKALUT
konf

Piirros: Mainio tapa ratkaista ”kahdenvälisiä” konflikteja: HOT DOUPLE CHAIR DIALOG PLAY by Mittava: Perinteisen dialogiympyrän keskellä asetetaan vastakkaine kaksi nojatuolia. Toisessa istuu henkilö, joka on aiheuttanut konfliktin tiimissä, toisessa voi istua vuoron perään henkilö, jolle on jäänyt jotain hampaankoloon.

Ja niitä ihania, tiimin kehitystä vauhdittavia konfliktia on todellakin tiedossa! Tuskin riemukkaampaa asiaa onkaan. Anu Kuivaniemi (Mittava-tiimistä) pohtii asiaa esseessään, jonka hän on kirjoittanut luettuaan Ismo Lassilan kirjan  ”Konfliktin ratkaisemisen taito”:

– ”Konflikti on arka asia, ja se koetaan aina hyvin eri tavalla. Me emme uskalla puhua konfliktin aiheuttaneista tekijöistä, koska taustalla on aina muita ihmisiä. Se, miten toinen tiimiläinen/ yksilö organisaatiossa reagoi, kun hänen tekemisensä nostetaan esille syynä konfliktiin, on aina arvoitus.

– Tämä pelko on yksi Mittavan ongelmista, ja tässä palaan alussa esittelemääni aiheeseen – konfliktin välttelystä aiheutuvat ongelmat ovat usein paljon suurempia kuin itse konfliktin voima on. Emme luota vielä toisiimme, emmekä tunne toisiamme tarpeeksi hyvin, joten pelkäämme toisten reaktioita.

Totuus on kuitenkin se, että vain kokeilemalla näemme miten asia todella on. Voi olla, että pelkomme oli täysin turha, tai pahimmassa tapauksessa lopputulos on vielä pahempi kuin uskoimmekaan. Emme voi tietää, jos emme ole kokeilleet.

Tämä on vähän sama asia kuin se, että ei halua maistaa jotain ruokaa, koska se voi olla pahaa. Se voi kuitenkin olla paras makunautinto mitä on koskaan kokenut, mutta sitä ei saa koskaan tietää, jos ei maista ensin. Kannattaako elämää ylipäätään elää pelossa ja varoen?

Mittavan arvoissa lukee edesvastuuton koheltaminen. Tiimiakatemian arvoissa lukee rohkeus. Näillä eväillä uskon, että voimme selvittää myös tulevat konfliktit.”

Menestyvässä tiimissä minä tulee vasta kakkosena

Ei kategoriaa

Elämä tiimissä on niin kummaa ja haasteellista. Tami Tammisen ajatuksia mukaillen:

”Menestyvissä tiimeissä ollaan valmiita tinkimään omasta minästä yhteisen edun nimissä eli yksinkertaisesti tiimi tulee aina ensin!”

Tuo taitaa pitää paikkansa myös parisuhteessa (kohta 30 vuotta avio-onnea takanani). Tuon ajatuksen poimin Jaana Fagerin esseestä  ”Minä-tauti tappaa joukkueen”. Lue essee Tiimiakatemian Esseepankissa http://esseepankki.tiimiakatemia.fi/mina-tauti-tappaa-joukkueen/

Essee on sydäntä viiltävää reflektiota omasta roolista tiimissä:

”Oma tiimi, Mittava, täytyy laittaa etusijalle. En ole vastuussa tekemisistäni vain itselleni vaan myös 16 tiimikaverilleni. Vastuu on yksi avainsanoista, joilla saadaan minä-tauti kitkettyä maan tasalle. Olen vastuussa omista töistäni ja että ne tulevat hoidettua ennen kuin voin pitää vapaa-aikaa. Tiimiläisten ei pidä huolehtia siitä tai murehtia sitä onko työt tehty.”

Tästä päästään toiseen tärkeään aisaan nimeltään Luottamus. Luottamus ei tule itsestään, se tulee ansaita. Miten epäluottamus on minun kohdallani syntynyt? En ole kertonut tiimikavereilleni tarpeeksi omista tekemisistäni ja menoistani. Olen hoitanut töitäni ja hommiani vähän milloin sattuu tai huvittaa.

Lisäksi olen unohtanut tehdä joskus jonkun homman minkä olen luvannut. Tattadaaa ja paletti on valmis! Sen lisäksi etten ole pelannut kuin joukkueen jäsenen kuuluu, olen ollut vielä epäluotettavakin.  Omalla kohdallani voi sanoa, että tästä on suunta ylöspäin.

Kaikilla meillä on oma minämme, oma sisäinen joukkueemme johdettavanaan. Osa meistä vain ei tiedä, kuinka toimia ja osalla ei ole riittävää itsekuria toimenpiteidensä läpivientiin

Palautetta on tärkeä antaa ja saada. Vaikka olisi todella kiva saada vain positiivista palautetta, rakentava palaute ja kritiikki palauttaa maan pinnalle. Minusta tuntuu, että sitä tarvitsinkin. Motivaationi koko kevään aikana ei ole ollut paras mahdollinen.

Harmittaa, etten ole osannut käsitellä sitä, vaan tuottanut harmistusta ja pään vaivaa tiimiläisilleni. Ymmärsin, että vielä peli ei ole tältä keväältä menetetty vaan voin alkaa korjamaan asioita parempaan suuntaan ja jatkaa siitä syksyllä.  Nyt olen tosissani yrittänyt kertoa tiimiläisilleni missä menen ja ollut toimistolla aina kun en ole tapaamisilla tai tekemässä töitä tiimille.

Olen myös alkanut ajattelemaan, että jos jotain hommaa ei huvittaisi tehdä, jossain vaiheessa se on tehtävä. Parempi hoitaa heti alta pois, niin ei tule turhaa stressiä ja päänvaivaa.”

Kiitos Jaana tästä lukuelämyksestä!

TIIMIN KICK OFF, HERÄTÄ TEKEMISEN INTOHIMO

Ei kategoriaa

aulassa

Helteisen kesän jälkeen valmentaja kohtaa todellisen haasteen: kuinka herättää tiimeissä tekemisen intohimo?

Usein mennään jo lokakuuta, ennen kuin jotain alkaa todella tapahtua. Mutta kuinka valmentajan pinna kestää katsoa tätä ”tuusailua” – ei oikein mitenkään. Pitää ottaa käyttöön oveluus ja oivalluttaminen.

Jussi Galla on tehnyt mainion esseen Jenny Rogerssin kirjasta  ”Aikuisoppiminen” (se löytyy TÄÄLTÄ!).

Kirjasta löytyy mainio listaus hyvän oppimisen ohjaajan piirteistä, joille on tyypillistä

  • lämmin olemus – kyky osoittaa hyväksyntää oppijoille;
  • sosiaaliset taidot – kyky nivoa ryhmä yhteen ja pitää se ohjaksissa dominoimatta sitä;
  • epäsuora opetustyyli, joka aktivoi oppijoita ajattelemaan ja hyödyntämään heidän ajatuksiaan;
  • organisointikyky: tarvittavat resurssit on varattu ja käytettävissä ja hallinnolliset asiat hoituvat jouhevasti;
  • taito havaita ja ratkaista oppijoiden ongelmia;
  • innostuneisuus – esimerkiksi eloisa esiintymistapa, runsas katsekontaktin käyttö, monipuolinen äänenkäyttö;
  • rohkeus puolustaa sitä, mikä on oikein;
  • kyky rohkaista riskien ottamiseen silloin, kun tiimiläiset yrittävät kaataa henkilökohtaisia raja-aitojaan;
  • halu kyseenalaistaa: kyky esittää ajatuksia ja mielipiteitä, jotka rohkaisevat oppijoita tekemään enemmän kuin nämä uskoivat kykenevänsä tekemään;
  • rohkeutta ottaa uudelleen tarkasteluun pinttyneet käsityksensä;
  • jaksaminen stressin (ja väsymyksen) kohdatessa;
  • läsnäolevuus – luontevuus ja luontainen auktoriteetti;
  • taito esittää monimutkaiset asiat selkeästi ja yksinkertaisesti – yksinkertaistamatta kuitenkaan liikaa.

Voi tuota listan pituutta! Kokemuksesta voin sanoa, että siinäpä ne keskeisimmät hyvän valmentajan piirteet.

galla

Kuvassa Jussi Galla. Takana istuu päävalmentaja Ulla Luukas kesäisessä asussaan.

Näin syksyn alkaessa innostuneisuus, läsnäolo ja rohkeus astua uusille urille nousevat arvoonsa. On kuljettava hetki joukkojen edellä ja näytettävä suuntaa ja vauhtia.

Jussi on löytänyt myös toisen hyvän kirjan: Heikki Peltolan ”Yhtenä – kuinka minästä kasvaa me”. Tästäkin löytyy essee TÄÄLTÄ!  Tiimivalmentajan on uskottava todellakin siihen, että ihmiset on tarkoitettu toimimaan yhdessä ja tuottamaan ihmeitä, ja että kukaan ei käytä vielä kaikkia kykyjään, ja että hyvää on enemmän kuin havaitsemme.

Moni on haaveillut löytävänsä tänä syksynä SEN suuren ja mahtavan projektin ja löytävänsä SEN ainutlaatuisen asiakkuuden, joka tuottaa sekä oppeja että rahaa. Rutiinitehtävien on muututtava Peltolan mainitsemiin MAHTAVIIN hankkeisiin. Riemukas syksy alkakoot!

       Tehtävä       MAHTAVA hanke
  • Suoritus
  • Tehdään pienellä mielellä
  • Tulee tehdyksi
  • Ei sytytä, ei opeta
  • Pakkopullaa
  • Päättyy kun tehty
  • Harmaata ja hajutonta
  • Elämys
  • Tehdään suurella sielulla
  • Muuttaa jotakin
  • Oppimiskokemus
  • Elämäniloa
  • Jättää jäljen
  • Esteettinen elämys

aulassa

VALMENTAJA VOI TAPPAA TIIMIN MONOLOGILLAAN!

VALMENTAJAN TYÖKALUT

valmentajan_rooli

Voisin väittää, että aktiivinen valmentaja on enimmäkseen hiljaa.

Mitä ihmettä, mistä sille valmentajalle sitten maksetaan? No tietysti valmentamisesta, joka ei ole jatkuvaa puhumista ja tiimin dialogin keskeyttämistä, neuvomista, ohjaamista, opastamista, opettamista tai monologia.

TAI voihan monologia käyttää tehokeinona, kun haluaa vaikuttaa negatiivisesti tiimin aktiivisuus- ja innostustasoon. Valmentajan aktiivinen monologi keskeyttää tiimin herkän dialogiaihion, puhaltaa sen sammuksiin kuin kynttilän heppoisen liekin….

Voihan valmentaja toki olla  ”ihan kivasti” tiimin toiminnassa mukana, myötäelää, sovitella, tuupata ja vaikka mielistellä. Mutta ei tällä tavalla innostuksen tasoa paljon nosteta, vaikka kuinka paijaisi. Mukavat kaverit eivät vain yksinkertaisesti voita (edes tiimin luottamusta)

Mutta sitten tämä haastaminen on (hiekotus yhdellä iillä)?

Se ei voi olla jatkuvaa ja tasaista, vaan sen pitää sisältää lyhyitä välispiikkejä ja myötäsanoja, korkeintaa kolme minuuttia kerrallaan (siksi kuviossa tuolla käyrällä on portaat). Sanomiset on harkittava tarkkaan, ja niiden ajoitus ja sisältö pitää osua nappiin.

Ja voi että, juuri siksi valmentajan pitää hellittämättömästi seurata tiimin dialogia, käsiteltäviä asioita ja miettiä erilaisia lähestymistapoja. Hänen tulee ennakoida ja ennustaa suuntaa, mihin tällä ”tyylillä” ollaan menossa.

Ja jos tähdet ovat oikealla tavalla taivaalla, tuuli puhaltaa oikeasta suunnasta ja onni on suosiollinen

valmentaja pystyy taitavalla hiekotuksella lisäämään merkittävästi tiimin innostuksen ja tekemisen tasoa.

Pähkäilystä pieniin kokeiluihin

Ei kategoriaa

kokeilupyörä_letim

Tiimien harjoittama lopputulokseen päättymätön suunnittelu alkoi ottaa päähän.

Ja kuinka ollakaan, kävimme Luova Älykkyys&Notkeus – valmennusohjelmamme kanssa reissulla Aalto Yliopiston Design Factorissa. Sieltä löytyi apu. Anssi Tuulenmäki piti meille mieluisan esityksen, jonka kiteyteytyksestä piirsin tuon yllä olevan piirroksen.

Siis:

  1. Etsi toimialoja, jotka eivät toimi tai jotka ovat jämähtäneet paikalleen ja jääneet ajan hampaisiin
  2. Ideoi muista poikkeavia ideoita ja ratkaisuja
  3. Avaa suusi, ja kerro ideastasi toisille, pakota näin itsesi tekemään ideastasi totta
  4. LASKE KOKEILEMISEN KYNNYSTÄ! Ja tuota myös paljon ideoita, miten kokeilet tuotetta/palvelua/konseptiasi markkinoilla
  5. Ei muuta kuin kokeilemaan. Mieti myös, miten saisit kokeiluillesi julkisuutta, sillä hyvät kokeilut saavat osakseen myös merkittäviäkin resursseja
  6. Ajattele isosti, kokeile pienesti, ”Think big, start small!”

Ensimmäisen kokeilun jälkeen mieti:

  • Haluaako asiakas tätä?
  • Pystytäänkö konsepti kaupallistamaan ja toteuttamaan?
  • Onko toiminta taloudellisesti kannattavaa?

Joten: Ikuisesta suunnittelusta pieniin kokeiluihin ja käytännön kehittämiseen. Mieluummin heti kuin huomenna!

Jotta asiat menisivät eteenpäin ja syntyisi jotain oikeasti

Ei kategoriaa

jotta

Demokratia, dialogi ja unelmat ovat kolme upeaa sanaa, jotka ovat väärin käytettynä tuloksellisen tiimitoiminnan  täystuhoja ja miinoja.

Joku voisi kutsua niitä myös:

Werbaaleiksi Neutronpommeiksi (WNP): ihmiset jäävät henkiin, mutta kaikki toiminta tiimissä lakkaa.

Joten kirjoitin tuon viereisen huoneentaulun, jonka sanomaa seuraten tiimin toiminta on hauskaa, tuloksellista ja elämänmakuista!

TIIMIOPPIMISEN 60/20/20 – PERIAATE

VALMENTAJAN MATERIAALIT

tiimikuva

Mikä on Oppimisen 60/20/20 – periaate?

Sen ymmärtää varsin hyvin, jos lukee artikkelin, joka käsittelee 70/20/10-periaatetta, joka pohjautuu David Kolbin 70-luvulla esittämään kokemuksellisen oppimisen malliin. Aiheesta on tarjolla mainio videokin:

Lue myös artikkeli  ”The 70/20/10 principle”

Jyväskylän Tiimiakatemialla Oppimisen 60/20/20-periaate on tutumpi: viikossa tehdään työtä 40 tuntia, joista 24 tuntia oman tiimiyrityksen pyörittämistä, 8 tuntia tiimin dialogia ja 8 tuntia kirjojen lukemista. Tuntuu tuottavan tulosta!