Letim – muistatko, että kaikki alkoi työnantajan sähköposti-osoitteesta?

Joskus sattuma ottaa vallan elämästä, ja antaa sille uusia vivahteita. Näin kävi minullekin, kun vuonna 2002, eli runsas 20 vuotta sitten, uusi työnantajani antoi minun käyttöön sähköpostiosoitteen letim@jamk.fi

Tiimiläisen on tultava tiimiä vastaan – ja tiimin tiimiläistä

Tiimiläisellä on aktiivinen ja positiivinen ote työhön ja halu vaikuttaa työilmapiiriin tiimissä. Ei haittaa, jos hänellä on jatkuva tarve kehittyä ja oppia uutta. Yhteisiin tavoitteisiin pitäisi myös sitoutua ja osata kommunikoida muiden kanssa myös ristiriitatilanteissa. Ja sitten, pitäisi olla kykyä taipua vaikka hammasta purren yhteisiin päätöksiin (riemullinen haaste). Patric Lencioni nämä asiat selittää parhaiten kirjassaanJatka lukemista ”Tiimiläisen on tultava tiimiä vastaan – ja tiimin tiimiläistä”

Tiimivalmentajan päiväkirja 18.11.2019

Tiimivalmentaminen on mahtavaa hommaa, joka päivä oppii uutta ja tekee myös sopivasti mokia. Ehkä parasta on, että oppii kuuntelemaan ja ymmärtää, mitä ihmiset oikeasti sanovat ja miksi he niin sanovat, niin kuin sanovat. Kiitollinen näistä vuosista.

Voileipäkakkua ja kuohuviiniä – niiden avulla tiimi pääsee tavoitteisiinsa?

Olen miettinyt kevään tapahtumia tiimeissäni. Eniten harmittaa, ettemme pystyneet ajamaan läpi teemoitettua Spurttia (piirros) onnistuneesti alusta loppuun. Tiimi tarvitsee onnistuakseen oikean rytmin ja aikataulun. On turha asettaa tavoitteita koko kevääksi, vaan kevät on jaettava 4-6 viikon pituisiksi spurteiksi. Niille kehitellään oiva teema, esim. asiakkuudet ja tekemällä oppiminen, teoriat ja mallintaminen tai liiketoiminnan vauhdittaminen. Kun teemaJatka lukemista ”Voileipäkakkua ja kuohuviiniä – niiden avulla tiimi pääsee tavoitteisiinsa?”

Valmentajan filosofia – syvin olemus?

Sykähdyttävät, raastavat sanat Johanna Kurkelan laulussa  ”Riko minut”. Minua on kutsuttu hiekottajaksi, varmasti hieman huumorilla maustettuna, mutta ei koskaan kenenkään rikkojaksi. Kun kuuntelin tarkkaan tämän laulun sanat, niin en voinut olla vertaamatta niitä valmentajan elämään ja tiimiläisen valmentamiseen. Vai käykö tässä niin, toisinpäin, että tiimi rikkoo valmentajan, että hän voisi tulla ehjäksi, kiskooko tiimi valmentajasta kaikenJatka lukemista ”Valmentajan filosofia – syvin olemus?”

Vihdoinkin pääsin töihin ja konfliktien pariin!

Piirros: Mainio tapa ratkaista ”kahdenvälisiä” konflikteja: HOT DOUPLE CHAIR DIALOG PLAY by Mittava: Perinteisen dialogiympyrän keskellä asetetaan vastakkaine kaksi nojatuolia. Toisessa istuu henkilö, joka on aiheuttanut konfliktin tiimissä, toisessa voi istua vuoron perään henkilö, jolle on jäänyt jotain hampaankoloon. Ja niitä ihania, tiimin kehitystä vauhdittavia konfliktia on todellakin tiedossa! Tuskin riemukkaampaa asiaa onkaan. Anu KuivaniemiJatka lukemista ”Vihdoinkin pääsin töihin ja konfliktien pariin!”

Menestyvässä tiimissä minä tulee vasta kakkosena

Elämä tiimissä on niin kummaa ja haasteellista. Tami Tammisen ajatuksia mukaillen: ”Menestyvissä tiimeissä ollaan valmiita tinkimään omasta minästä yhteisen edun nimissä eli yksinkertaisesti tiimi tulee aina ensin!” Tuo taitaa pitää paikkansa myös parisuhteessa (kohta 30 vuotta avio-onnea takanani). Tuon ajatuksen poimin Jaana Fagerin esseestä  ”Minä-tauti tappaa joukkueen”. Lue essee Tiimiakatemian Esseepankissa http://esseepankki.tiimiakatemia.fi/mina-tauti-tappaa-joukkueen/ Essee on sydäntäJatka lukemista ”Menestyvässä tiimissä minä tulee vasta kakkosena”

VALMENTAJA VOI TAPPAA TIIMIN MONOLOGILLAAN!

Voisin väittää, että aktiivinen valmentaja on enimmäkseen hiljaa. Mitä ihmettä, mistä sille valmentajalle sitten maksetaan? No tietysti valmentamisesta, joka ei ole jatkuvaa puhumista ja tiimin dialogin keskeyttämistä, neuvomista, ohjaamista, opastamista, opettamista tai monologia. TAI voihan monologia käyttää tehokeinona, kun haluaa vaikuttaa negatiivisesti tiimin aktiivisuus- ja innostustasoon. Valmentajan aktiivinen monologi keskeyttää tiimin herkän dialogiaihion, puhaltaa senJatka lukemista ”VALMENTAJA VOI TAPPAA TIIMIN MONOLOGILLAAN!”

Pähkäilystä pieniin kokeiluihin

Tiimien harjoittama lopputulokseen päättymätön suunnittelu alkoi ottaa päähän. Ja kuinka ollakaan, kävimme Luova Älykkyys&Notkeus – valmennusohjelmamme kanssa reissulla Aalto Yliopiston Design Factorissa. Sieltä löytyi apu. Anssi Tuulenmäki piti meille mieluisan esityksen, jonka kiteyteytyksestä piirsin tuon yllä olevan piirroksen. Siis: Etsi toimialoja, jotka eivät toimi tai jotka ovat jämähtäneet paikalleen ja jääneet ajan hampaisiin Ideoi muistaJatka lukemista ”Pähkäilystä pieniin kokeiluihin”

TIIMIOPPIMISEN 60/20/20 – PERIAATE

Mikä on Oppimisen 60/20/20 – periaate? Sen ymmärtää varsin hyvin, jos lukee artikkelin, joka käsittelee 70/20/10-periaatetta, joka pohjautuu David Kolbin 70-luvulla esittämään kokemuksellisen oppimisen malliin. Aiheesta on tarjolla mainio videokin: Lue myös artikkeli  ”The 70/20/10 principle” Jyväskylän Tiimiakatemialla Oppimisen 60/20/20-periaate on tutumpi: viikossa tehdään työtä 40 tuntia, joista 24 tuntia oman tiimiyrityksen pyörittämistä, 8 tuntiaJatka lukemista ”TIIMIOPPIMISEN 60/20/20 – PERIAATE”