(Artikkeli perustuu seuraavaan nettiaineistoon: https://nvl.org/content/innovointi-koulutus-ja-opetusalalla-helppoa-maaritella-vaikeaa-toteuttaa)
Kari Olstad, Fleksibel utdanning Norge, vanhempi neuvonantaja on viime vuosina ollut mukana Open Innovation Lab of Norway (OIL) -nimisessä innovaatiolaboratoriossa, johon kuuluu suuria elinkeinoelämän vaikuttajia ja innovaatioyhteisöjä.
OIL:n tavoitteena on ”koota yhteen fiksuja ihmisiä, hyviä työkaluja ja innovatiivisia ideoita paremman tulevaisuuden hyväksi.”
(Olin aikaisemmin töissä Jyväskylän Tiimiakatemialla. Vuosia toivoimme että omat ja omanlaisemme pääsykokeet palaisivat elämäämme, ja niin sitten vihdoin kävi!) Norjassakin on etsitty uusia tapoja rekrytoida opintoihin ihmisiä, joilla on oppimistarpeita ja jotka kuitenkin epäröivät hakeutua opiskelemaan. Koulutuksen tarjoajat ja kaupalliset toimijat yrittävät houkutella opiskelijoita ja kurssilaisia hienosti muotoilluilla mainosteksteillä. Ehkäpä parempi esimerkki innovatiivisuudesta on kuitenkin Finnmarkin läänissä toteutettu järjestely:
Finnmarkissa nuoret, joilla ei ole toisen asteen oppilaitosta kohtuullisen välimatkan päässä, voivat suorittaa ammattikoulun ensimmäisen vuoden kotipaikkakunnallaan.
Joka toinen viikko opiskellaan verkossa, joka toinen viikko ollaan työharjoittelussa. Ilman tätä järjestelyä paljon useampi jättäisi hakeutumatta toisen asteen koulutukseen. Ei huono idea mielestäni.
Kahootista on minullakin jonkin verran kokemusta, mutta en tiennyt, että se on norjalaisten keksimä…
Tätä alustaa käytetään paljon opetustilanteissa. Sillä voidaan luoda yksinkertaisia oppimispelejä ja visailuja. Kokemukseni mukaan ne on syytä laatia huolella, ja tehdä vaivaa säästämättä taustatiedon hankkimistyötä. Kun Kahoot-työkalua käytetään ”tosissaan”, voidaan sen avulla tutustua vieraisiinkin aiheisiin, omaksua tietoa ja vahvistaa tietopohjaa. Palaute siitä, onko vastaus oikein vai väärin tulee välittömästi.
Jos keksit mielestäsi mainion idean, miten oppimista ja koulua voisi sen avulla kehittää, on syytä ryhtyä toimeen: tee siitä ”Lapsellinen Prototyyppi” (Topaasia LÄN-korttipakka):
Kokeile ideasi toimivuutta rakentamalla siitä prototyyppi, joka auttaa sinua ja muita ymmärtämään mistä ideassa on kyse.
Olstad oli mukana Trondheimin oppimisfestivaaleilla pyöreän pöydän keskustelussa, jossa kysyttiin, onko koulutusalan innovointi mahdollista ilman, että samalla tehdään kokeita opiskelijoiden oppimistuloksilla. Keskustelussa tultiin siihen lopputulokseen, että myös innovoinnista ja kehitystyöstä luopuminen on opiskelijoiden käyttämistä koekaniineina.
Kokemukseni mukaan todellisia opetusalan innovaatioita ei voi syntyä ilman rohkeita kokeiluita.
Miten olisi käynyt, jos Tiimiakatemian perustaja Johannes Partanen olisi jättänyt lukuisiin muistikirjoihinsa raapustamat mallinnukset uudenlaisesta oppimisyhteisöstä vain paperille ja kertonut niistä futuristisia tarinoitaan. Olisi siinä jäänyt Tiimiakatemia syntymättä!
Opi norjankieltä YouTubessa
Karense Foslien on saavuttanut menestystä opettamalla norjan kieltä YouTubessa. Hänen YouTube-videoillaan on pian 60 000 seuraajaa ja podcasteilla 20 000. Onko hänen menestyksensä taustalla älykäs innovaatio?
Karense jakaa tuhansille ihmisille lyhyitä, yksinkertaisia ja hyödyllisiä videoita sekä podcasteja, joissa käydään läpi norjan kielen ilmiöitä. Kurssilaiset saavat videoiden ja podcastien lisäksi tiiviiseen tahtiin viestejä, joilla heidän edistymistään seurataan. Juuri tiivis seuranta on Foslienin mukaan tärkeää, jotta opiskeluvauhti pysyy yllä. Norjan opiskelu käy melkein kokopäivätyöstä, hän toteaa.
Kuka tekee vihdoinkin sen metodisen innovaation, joka yhdistää on-ja off-line oppimisen toisiinsa tehokkaalla ja saumattomalla tavalla?
TIIMIT JA TIIMIVALMENTAJA 