HJALLIS HARKIMO OSOITTAUTUI LOISTAVAKSI TIIMIVALMENTAJAKSI

Hjallis Harkimo onnistui ylittämään Atlantin kokemattoman julkkismiehistön kanssa. Kun vene saatiin kiinnitettyä laituriin, hän puhkesi kyyneliin, eikä liikutukselle tahtonut tulla loppua. Kyllä mieskin voi itkeä, myös Hjallis.

ve000tvlo9

Mikä ihme saa miehen kyynelehtimään, vaikka hän itse on purjehtinut yksin maailman meret, ja matkalla pyörähtänyt veneen kanssa 360 astetta ympäri, kaksi kertaa! Tilannehan on tuolloin karmea: veneen masto osoittaa välillä meren pohjaa, ja mies pitää epätoivoisesti kiinni ruorista ja luottaa elämänlankaan, joka estää häntä tippumasta veneen kyydistä. Siinä rytäkässä taisi mennä kylkiluitakin. (Oheisen kuvan lähde: Me Naiset). Sukulaltakin meni taju, kun kolhi itsensä veneen kajuutassa. Se on eri juttu, mutta kapteenille toki suuri huolenaihe. Hän kantaa vastuun, ja juuri vastuu meni Hjalliksella perillä tunteisiin, ja sai miehen kyyneliin.

HARKIMO ON HYVÄ TIIMIVALMENTAJA

Koko matkan ajan hän sparrasi porukkaa. Joku julkkiksista totesikin, että aika usein Hjalliksen pää työntyi ulos kajuutan luukusta kyselemään, miten menee. Se on hyvän valmentajan ominaisuus: kantaa huolta, mutta samalla jakaa vastuuta ja antaa toisten tehdä ja oppia. Kyllä hän osaa purjehtija, mutta tärkeintä on saada tämä porukka liikkeelle, toimimaan ja harjoittelemaan.

Tein kirjaani ”Ei enää koskaan yksin – teen ja opin tiimissä (2016)” oheisen piirroksen, joka kuvaa metaforamaisesti tiimin merimatkaa, ja jota voi käyttää tiimin tilan arviointiin. Yllätyksekseni se sopii mainiosti myös Atlantin yli tv-sarjaan.

UK_merimatka

PURJEVENE:

  • Ketkä ovat mukana tässä veneessä ja sitoutuneet olemaan mukana perille asti? Mitkä ovat miehistön tehtävät veneessä, mitä osaamista meillä on? Kuka on kapteeni? Purjehduksessa tarvitaan monenlaisia osaajia.
  • Kapteeni toimii aluksen päällikkönä ja johtaa toimintaa ja kantaa vastuun.
  • Navigoija laatii parhaan mahdollisen reitin (strategian) ja valitsee kauttakulkupisteet (välitavoitteet) päämäärään pääsemiseksi.
  • Pinnamies (perämies) pitää veneen annetussa suunnassa (seuranta) ja ohjaa porukan ennalta laadittua reittiä pitkin perille. 
  • Radisti/sähköttäjä pitää yhteyttä (viestintä) muihin veneisiin ja laivoihin sekä satamiin.
  • Purjeenpaikkaaja ompelee revenneet purjeet ehjiksi ja huolehtii muutenkin, että purjeet ovat kunnossa.
  • Kokki vastaa miehistön hyvinvoinnista ja ruokahuollosta.
  • Tekniikka- ja sähkömies varmistaa, että kaikki laitteet veneessä toimivat häiriöttä. Hän huolehtii siitä, että akuissa riittää virtaa, ja että vessa vetää.
  • Ja sitten on näitä vinssimiehiä: heidän tehtävänään on säätää purjeiden kireys ja kulma tuuleen nähden sellaiseksi, että saavutetaan maksimaalinen kulkunopeus.
  • Meteorologi seuraa säätilan (markkinoiden) kehitystä.

MAJAKKA: Visio valaisee tien, tavoitteet antavat päämäärän koordinaatit. Ilman visiota ja päämäärää tiimi on täysin tuuliajolla. Matkalle on asetettava selkeitä välitavoitteita, jotka auttavat pääsemään perille. Jos tavoitteita ei ole, tiimi harhailee ja etsii epätoivoisesti oikeaa väylää. 

MYÖTÄTUULI: On tärkeää saada tiimin toiminta käyntiin ja vene liikkeelle. Mitkä asiat ja ketkä ihmiset puhaltavat tuulta purjeisiimme? Myötätuuli on myös työn tehokasta organisointia, joustavaa kalenterinhallintaa ja toistemme innostamista. Se on taitavaa dialogia.

VASTATUULI: Mitkä asiat ja ihmiset hidastavat kulkuamme? Vähennä vastatuulta poistamalla toiminnan esteitä, ota käyttöön teamlean-ajattelu. Vähennä ihmisten välistä kitkaa ja poista tiimi-ilmastoa pilaavat tavat ja keskustelut.

AURINKO: Mistä saamme iloa, energiaa ja valoa? Mitä iloisia tapahtumia meillä on ollut, missä olemme onnistuneet?

KUU: Missä asioissa tiimi on kuutamolla? Mistä asioista pitää saada lisätietoa?

TUMMAT PILVET: Mitkä asiat synkistävät mieltämme? Mitä negatiivista meidän toiminnastamme voi löytää, mitkä asiat kaivelevat?

SADE: Toimintaamme virkistävät asiat? Vesi on kasvun perusta, se saa meidät virkistymään, se raikastaa sään kuuman helteen jälkeen. Vesi elvyttää janoisen, se pitää meidät elossa.

JÄÄVUOREN HUIPPU: Tärkeät asiat, joista pitää puhua juuri nyt. Kun jäävuoren huippu kohoaa horisontin takaa, on syytä lisätä tähystämistä ja tarkkaavaisuutta. Asiat, joiden käsittelemisen lykkääminen voi aihettaa kohtalokkaan törmäyksen.

JÄÄVUORI PINNAN ALLA: Ajatukset, joista ei kerrota, tunteet, joista ei puhuta, havainnot, joita ei jaeta. Jos nämä asiat jäävät käsittelemättä ja puhumatta, johtaa se ennemmin tai myöhemmin ikävään törmäykseen, joka voi katkaista matkamme.

HAI: Pelot ja uhkatekijät, jotka liittyvät meihin ja toimintaamme. Pelot estävät meitä toimimasta ja saavuttamasta tavoitteitamme. Emme uskalla hypätä uimaan, sllä hai voi syödä jalkamme. Emme uskalla sukeltaa, sillä pinnan alta voi löytyä tiikerihai!

Voin väittää, että Hjallis Harkimo käytti kaikkia edellä mainittuja kriteereitä, pohtiessaan matkasta selviytymistä ja arvioidessaan miehistön tilaa!

Myös Tiimiakatemian opiskelijat purjehtivat Atlantin yli vuonna 2004!(https://tiimiakatemia.files.wordpress.com/2009/11/atlantille.pdf). Minullekin oli varattu paikka veneessä, jonka kuitenkin lopulta luovutin nuoremmille. Hyvä näin. Tuosta matkasta ei paljon puhuttu jälkeenpäin, mutta aivan uskomaton seikkailu se on ollut, yhden TV-sarjan arvoinen. Myös alhaalla kuvassa oleva Ollis oli matkalla mukana. Hän on Kajaanin oma Hjallis!

Yli Atlantin ohjelman viimeinen jakso oli varsin tunteikas. Se sai minut kirjoittamaan tämän artikkelin. Eniten minua säväytti Harkimon elämän viisaus:

”Mitä järkee tässä hommassa on, jos et sä vedä täysillä koko tätä elämää.”

Jotenkin osui ja upposi (ilmaus upposi ei oikein sovi tähän teemaan), kun ajattelen tätä 60-vuotiaan elämäntilannettani. Tuon kuultuani päätin, että ainakin ikävuoteni 60-70 vuotta, jos Luoja suo, aion vetää täysillä. Ehkä koko elämänkin (purjeveneemme odottakoon sen aikaa laiturissa).

Ja vielä lopuksi pitää tunnustaa, että silmät kostuivat, kun Hjallis piti puhetta päätösillallisella ja totesi todella liikuttuneena:

”Mulla on hieno poika, jota mä rakasta yli kaiken. Siksi mä teen näitä juttuja.”

Tuli omat pojat mieleen….

Kiitos, jos luit tämän. Tämä kertomus on minulle tärkeä.

Timo Lehtonen lehtotim@gmail.com

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: