Elämä tiimissä on niin kummaa ja haasteellista. Tami Tammisen ajatuksia mukaillen:
”Menestyvissä tiimeissä ollaan valmiita tinkimään omasta minästä yhteisen edun nimissä eli yksinkertaisesti tiimi tulee aina ensin!”
Tuo taitaa pitää paikkansa myös parisuhteessa (kohta 30 vuotta avio-onnea takanani). Tuon ajatuksen poimin Jaana Fagerin esseestä ”Minä-tauti tappaa joukkueen”. Lue essee Tiimiakatemian Esseepankissa http://esseepankki.tiimiakatemia.fi/mina-tauti-tappaa-joukkueen/
Essee on sydäntä viiltävää reflektiota omasta roolista tiimissä:
”Oma tiimi, Mittava, täytyy laittaa etusijalle. En ole vastuussa tekemisistäni vain itselleni vaan myös 16 tiimikaverilleni. Vastuu on yksi avainsanoista, joilla saadaan minä-tauti kitkettyä maan tasalle. Olen vastuussa omista töistäni ja että ne tulevat hoidettua ennen kuin voin pitää vapaa-aikaa. Tiimiläisten ei pidä huolehtia siitä tai murehtia sitä onko työt tehty.”
Tästä päästään toiseen tärkeään aisaan nimeltään Luottamus. Luottamus ei tule itsestään, se tulee ansaita. Miten epäluottamus on minun kohdallani syntynyt? En ole kertonut tiimikavereilleni tarpeeksi omista tekemisistäni ja menoistani. Olen hoitanut töitäni ja hommiani vähän milloin sattuu tai huvittaa.
Lisäksi olen unohtanut tehdä joskus jonkun homman minkä olen luvannut. Tattadaaa ja paletti on valmis! Sen lisäksi etten ole pelannut kuin joukkueen jäsenen kuuluu, olen ollut vielä epäluotettavakin. Omalla kohdallani voi sanoa, että tästä on suunta ylöspäin.
”Kaikilla meillä on oma minämme, oma sisäinen joukkueemme johdettavanaan. Osa meistä vain ei tiedä, kuinka toimia ja osalla ei ole riittävää itsekuria toimenpiteidensä läpivientiin”
Palautetta on tärkeä antaa ja saada. Vaikka olisi todella kiva saada vain positiivista palautetta, rakentava palaute ja kritiikki palauttaa maan pinnalle. Minusta tuntuu, että sitä tarvitsinkin. Motivaationi koko kevään aikana ei ole ollut paras mahdollinen.
Harmittaa, etten ole osannut käsitellä sitä, vaan tuottanut harmistusta ja pään vaivaa tiimiläisilleni. Ymmärsin, että vielä peli ei ole tältä keväältä menetetty vaan voin alkaa korjamaan asioita parempaan suuntaan ja jatkaa siitä syksyllä. Nyt olen tosissani yrittänyt kertoa tiimiläisilleni missä menen ja ollut toimistolla aina kun en ole tapaamisilla tai tekemässä töitä tiimille.
Olen myös alkanut ajattelemaan, että jos jotain hommaa ei huvittaisi tehdä, jossain vaiheessa se on tehtävä. Parempi hoitaa heti alta pois, niin ei tule turhaa stressiä ja päänvaivaa.”
TIIMIT JA TIIMIVALMENTAJA 